Ihosairauksien hoito

Pihlajalinnassa palvelevat ihotauteihin ja sukupuolitauteihin erikoistuneet ammattitaitoiset lääkärit.

Ihotautilääkäri diagnosoi ja hoitaa erilaisia ihosairauksia ja iho-ongelmia sekä laatii yksilöllisen ihon hoitosuunnitelman.

Ihosairauksien hoito

Ihotautilääkärin vastaanotolle voi hakeutua erilaisten ihosairauksien ja iho-ongelmien vuoksi. Kokeneet ihotautilääkärit diagnosoivat ja hoitavat mm. atooppista ihottumaa, erilaisia ekseemoita, käsi-ihottumia, psoriaasista, nokkosihottumaa, ihon infektioita ja haavoja.

Aknepotilaiden hoito sisältää akuutin vaiheen lisäksi hoitovastetta ylläpitävää ja tarvittaessa aknen aiheuttamia jälkiä korjaavaa hoitoa. Ihotautilääkärin vastaanotolle voi hakeutua erilaisten ihomuutosten ja luomien arvioon. Ihotautilääkärillä on käytössään dermatoskooppi, jolla ihomuutoksen tai pigmenttiluomen rakenteen pystyy arvioimaan tarkasti. Tarvittaessa muutos poistetaan tai siitä otetaan koepala patologin arvioitavaksi. Ikääntyvän ihon valovauriomuutokset kuten aurinkokeratoosit voidaan hoitaa yksilöllisesti erilaisin hoitomenetelmin. Tavanomaisin hoito on nestetyppijäädytys eli kryo-hoito.

Sukupuolitaudit ja genitaalialueelle paikantuvat ihotaudit kuuluvat ihotautilääkärin hoitoon. Ihotautilääkäri tutkii ja hoitaa myös iholla ilmeneviä allergisia sairauksia kuten välittömiä ja viivästyneitä allergioita.

Atooppinen ihottuma

Atooppinen ihottuma on yleinen sairaus, sillä sitä esiintyy 15–20 prosentilla lapsista ja 2–10 prosentilla aikuisista. Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema, taiveihottuma, 'maitorupi') on krooninen, kutiseva, tulehduksellinen ihosairaus, jolle tyypillisiä ovat vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet.

Tauti syntyy perimän, ympäristön, ihon vaillinaisen toiminnan ja tulehdussolujen aktivoitumisen yhteisvaikutuksesta. Atooppinen ihottuma on yleistynyt viime vuosikymmeninä niin kuin muutkin atooppiset sairaudet kuten astma ja allerginen nuha.

Atooppisen ihottuman kulku

Ihotauti alkaa yleensä varhaislapsuudessa, useimmiten jo imeväisiässä. Ihottuma alkaa usein vauvalla kasvoilta, leviten vartalolle ja raajoihin tai jopa koko ihon tulehdukseksi (erytrodermiaksi). Leikki-iän jälkeen kouluiässä ja ennen murrosikää atooppinen ihottuma on usein lievää.

Ihottumaa on enimmäkseen kyynär- ja polvitaipeissa, käsissä ja kasvoissa. Yleistä on ns. ratsupaikkaihottuma, jossa ihottuma on pakaroissa ja reisien takaosissa. Murrosikäisellä ihottuma saattaa levitä hartioihin, rintaan ja selkään. Aikuisiässä erityisen vaikeahoitoista voi olla kasvojen alueen kuten silmäluomien ihottuma. Suurimmalla osalla lapsista atooppinen ihottuma paranee tai ainakin lievenee vuosien kuluessa. Se voi kuitenkin pahentua uudelleen nuoruus- tai aikuisiässä.

Diagnoosi katsomalla

Lääkäri diagnosoi atooppisen ihottuman katselemalla. Mitään lisätutkimuksia lääkärin 'diagnostisen silmän' lisäksi ei välttämättä tarvita. Allergiatutkimuksia (IgEvasta-ainetutkimukset verikokeena tai ihopistokokeet) voidaan tarvita, kun tutkitaan vaikeahoitoisen atooppisen ihottuman pahentavia tekijöitä. Pikkulasten keskivaikeassa ja vaikeassa atooppisessa ihottumassa perusruoka-allergia on yleinen ja niiden varmentamiseksi tarvitaan allergiatutkimuksia.

Omahoito on tärkeää

Potilailla ja lapsipotilaiden vanhemmilla on hyvä olla riittävästi tietoa atooppisesta ihottumasta ja sen hoidosta. Perusvoiteiden säännöllinen käyttö ja ihoa ärsyttävien tekijöiden (mm. hikoilu, stressi, kuiva sisäilma, talviaika, karheat vaatteet, liian kevyet tai rasvaiset voiteet, sopimattomat kosmetiikka-hygieniatuotteet) välttäminen ovat omahoidon kulmakivi. Useimmat potilaat pärjäävät perusvoiteilla ja ajoittaisella mietojen kortisonivoiteiden käytöllä.

Ihottuman ollessa hankala, kortisonivoidetta käytetään kaksi kertaa päivässä. Ihottuman alkaessa parantua, yksi kortisonivoitelukerta päivässä yleensä riittää. Lisäksi ihottumaa voidellaan perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä. Ihottumakohdille laitetaan ensin varsinaista hoitovoidetta eli kortisonivoidetta tai kalsineuriinin estäjää (takrolimuusi- tai pimekrolimuusivoide) ja perusvoidetta aikaisintaan tunnin kuluttua. Lääkevoiteen tulisi vaikuttaa iholla vähintään 10 tuntia ennen pesua. Ellei kortisonivoiteilla oikein käytettynä saada aikaan riittävää hoitotulosta, käytetään paikallisia kalsineuriinin estäjiä, valohoitoa tai sisäisiä lääkityksiä.

Lastenlääkärin tai ihotautilääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua jos atooppinen ihottuma on vaikea-asteinen tai vaikeahoitoinen.

...
Tämä Sanna Poikosen (LT, Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri) kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Suur-Jyväskylän Lehdessä.