Gastroenterologian erikoislääkäri

Gastroenterologia on vatsaelinsairauksiin ja niiden hoitoon keskittynyt sisätautien erikoisala.

Tyypillisiä gastroenterologian erikoislääkärin tutkimia ja hoitamia sairauksia ovat esimerkiksi ruokatorven refluksitauti, maha- ja pohjukaissuolihaava, keliakia ja tulehdukselliset suolistosairaudet.

Närästys ja refluksitauti

Närästys on polttava tai korventava tunne rintalastan takana. Toisinaan siihen liittyy myös tunne karvaan tai happaman nousemisesta nieluun. Lievä ja satunnainen närästys on vaaratonta ja varsin yleistä, mutta jatkuvana oireena se on eräs merkki refluksitaudista. Vaikeita refluksioireita voi olla vaikea erottaa vakavista sydänperäisistä oireista.

Refluksitaudissa mahan hapan sisältö pääsee nousemaan ruokatorveen, kun ruokatorven alaosan sulkijalihas ei täysin onnistu estämään sen takaisinvirtausta. Tämä aiheuttaa poltteen tunnetta etenkin makuulla ollessa ja ruokailun jälkeen. Mahan sisältö voi nousta nieluun asti. Pahoinvointi ja oksentelu eivät kuitenkaan tyypillisesti kuulu refluksitautiin.

Muita oireita ovat esimerkiksi äänen käheys, turvotus, ummetus tai mahdolliset yskäkohtaukset etenkin pitkään makuulla olemisen jälkeen.

Satunnaista lievää närästystä voi lievittää ilman reseptiä saatavilla, mahahappoa tilapäisesti parin tunnin ajan neutraloivilla lääkkeillä. Myös elintapojen muutos voi auttaa: esimerkiksi suurten tai rasvaisten annosten syöminen, alkoholin välttäminen, tupakoinnin lopettaminen ja ylipainon vähentäminen voivat vähentää närästysoireita.

Lääkäriin on hyvä hakeutua, jos esiintyy nielemisvaikeuksia tai oksentelua, närästys toistuu useasti viikossa ja kestää pitkään tai jos poltteen lisäksi on muita kipuja. Lääkärin arvioon ja hoitoon tulee hakeutua välittömästi, jos sinulla on epäselvästä syystä johtuva, äkillisesti alkanut puristava rintakipu tai rintakipu, joka pahenee rasituksessa tai hengästyessä, kuten portaita kiivetessä.

Refluksitautia esiintyy länsimaissa noin 20 prosentilla väestöstä.

Ärtyvän suolen oireyhtymä

Ärtyvän suolen oireyhtymällä (IBS; irritable bowel syndrome) tarkoitetaan vatsavaivaa, johon liittyy vatsakipu tai vatsan seudun epämukava tunne. Lisäksi oireyhtymään liittyy suolentoiminnan häiriö: ripuli tai ummetus. Määritelmän mukaan oireyhtymään kuuluu, että elimellinen sairaus on poissuljettu.

Ärtyvä suoli oireyhtymä jaetaan ripulipainotteiseen, ummetuspainotteiseen tai näiden yhdistelmään eli sekamuotoiseen. Oirekuvaan voi liittyä suolenulkopuolisia oireita: väsymysoireyhtymä, päänsärky, virtsaamiseen liittyviä oireet, mielialan vaihtelu ja fibromyalgia.

Oireyhtymän esiintyvyys eri puolilla maapalloa vaihtelee suuresti, mikä selittynee erilaisilla kriteereillä. Länsimaissa puolet kokee toiminnallisia suolivaivoja. Naisilla tätä tavataan kaksi kertaa useammin kuin miehillä. Suomessa esiintyvyys on noin 5–11 prosenttia.

Syytä oireyhtymälle ei tiedetä. Yksittäisiä tekijöitä on esitetty, kuten suolen poikkeava supistelu, muuntunut suolen bakteerikanta, herkistynyt aistimus suolen toimintaan, bakteerin aiheuttaman suolitulehduksen jälkeen tuleva suolentoiminnan muutos, autonomisen hermoston toiminnan muutos tai psykososiaaliset tekijät.

Oireet ovat tärkeä osa diagnoosia

Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosi perustuu positiiviseen oirekuvaan, jossa viimeisen kolmen kuukauden aikana on esiintynyt vähintään kolmena päivänä kuukaudessa vatsakipuja.

Lisäksi kaksi seuraavasta kolmesta: kipu helpottuu ulostamisen jälkeen, ulostamistaajuus muuttuu tai ulosteen koostumus vaihtelee. Peruslaboratoriokokeissa tai kliinisessä tutkimuksissa ei tule esiin hälyttäviä merkkejä.

Ruokavaliohoito on oleellinen

Parantavaa hoitoa ei oireyhtymään ole, vaan tavoitteena on elämänlaadun kohentaminen ja oireiden vähentäminen. On tärkeää löytää oireita pahentavia tekijöitä ja ymmärtää, miksi näitä oireita tulee. Lääkehoitona voidaan kokeilla ripuliin loperamidia ja ummetukseen liukoisia kuituja. Jos oireita hallitsee kipu tai masennus, voidaan kokeilla niihin sopivaa lääkitystä. Lääkehoidon teho on rajallinen.

Kuitenkin ruokailu pahentaa yli puolella oireyhtymää sairastavista oireita, joten ruokavaliohoito on avainasemassa. Tällä hetkellä eniten käytetty ruokavalio on FODMAP. Tässä ruokavaliossa vältetään viljatuotteita, hedelmiä, sieniä, palkokasveja, makeutusaineita ja prebiootteja vähintään 4–6 viikon ajan. Nämä hiilihydraatit käyvät paksusuolessa ja aiheuttavat turvotusta ja kipua.

Gluteeniton ruokavalio auttaa joillekin. Ruoka-allergia on erittäin harvinainen vatsaoireiden syy. Liikunta nopeuttaa suolen läpikulkua. Noin kolmanneksella seurannassa oireet jää pois, osalla johto-oire vaihtuu ja osalle kehittyy muita toiminnallisia vaivoja.

Tämä LT sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkärin Markku Peräahon kirjoitus on julkaisut aikaisemmin Suur-Jyväskylän lehdessä.