Närästys on polttava tai korventava tunne rintalastan takana. Toisinaan siihen liittyy myös tunne karvaan tai happaman nousemisesta nieluun. Lievä ja satunnainen närästys on vaaratonta ja varsin yleistä, mutta jatkuvana oireena se on eräs merkki refluksitaudista. Vaikeita refluksioireita voi olla vaikea erottaa vakavista sydänperäisistä oireista.
Refluksitaudissa mahan hapan sisältö pääsee nousemaan ruokatorveen, kun ruokatorven alaosan sulkijalihas ei täysin onnistu estämään sen takaisinvirtausta. Tämä aiheuttaa poltteen tunnetta etenkin makuulla ollessa ja ruokailun jälkeen. Mahan sisältö voi nousta nieluun asti. Pahoinvointi ja oksentelu eivät kuitenkaan tyypillisesti kuulu refluksitautiin.
Muita oireita ovat esimerkiksi äänen käheys, turvotus, ummetus tai mahdolliset yskäkohtaukset etenkin pitkään makuulla olemisen jälkeen.
Satunnaista lievää närästystä voi lievittää ilman reseptiä saatavilla, mahahappoa tilapäisesti parin tunnin ajan neutraloivilla lääkkeillä. Myös elintapojen muutos voi auttaa: esimerkiksi suurten tai rasvaisten annosten syöminen, alkoholin välttäminen, tupakoinnin lopettaminen ja ylipainon vähentäminen voivat vähentää närästysoireita.
Lääkäriin on hyvä hakeutua, jos esiintyy nielemisvaikeuksia tai oksentelua, närästys toistuu useasti viikossa ja kestää pitkään tai jos poltteen lisäksi on muita kipuja. Lääkärin arvioon ja hoitoon tulee hakeutua välittömästi, jos sinulla on epäselvästä syystä johtuva, äkillisesti alkanut puristava rintakipu tai rintakipu, joka pahenee rasituksessa tai hengästyessä, kuten portaita kiivetessä.
Refluksitautia esiintyy länsimaissa noin 20 prosentilla väestöstä.
Varaa aika gastroenterologille verkkoajanvarauksesta tai puhelimitse numerosta 010 312 010.