Ihotautien erikoislääkäri

Pihlajalinnassa palvelevat ihotauteihin, allergologiaan ja sukupuolitauteihin erikoistuneet ammattitaitoiset lääkärit.

Ihotautien erikoislääkäri diagnosoi ja hoitaa iho-oireita, kuten atooppista ihottumaa, aknea, psoriasista, pigmenttihäiriöitä, sukupuoliteitse tarttuvia tauteja ja ihokasvaimia.

Ihotauteja voidaan hoitaa paikallisilla tai suun kautta otettavilla lääkehoidoilla, mutta myös valohoito, kylmähoito, leikkaus, laser tai hionta ovat mahdollisia hoitokeinoja. Ihotautilääkäri laatii yksilöllisen ihon hoitosuunnitelman.

Ihosairauksien hoito
Ihotautilääkärin vastaanotolle voi hakeutua erilaisten ihosairauksien ja iho-ongelmien vuoksi. Kokeneet ihotautilääkärit diagnosoivat ja hoitavat mm. atooppista ihottumaa, erilaisia ekseemoita, käsi-ihottumia, psoriaasista, nokkosihottumaa, ihon infektioita ja haavoja.

Aknepotilaiden hoito sisältää akuutin vaiheen lisäksi hoitovastetta ylläpitävää ja tarvittaessa aknen aiheuttamia jälkiä korjaavaa hoitoa. Ihotautilääkärin vastaanotolle voi hakeutua erilaisten ihomuutosten ja luomien arvioon. Ihotautilääkärillä on käytössään dermatoskooppi, jolla ihomuutoksen tai pigmenttiluomen rakenteen pystyy arvioimaan tarkasti. Tarvittaessa muutos poistetaan tai siitä otetaan koepala patologin arvioitavaksi. Ikääntyvän ihon valovauriomuutokset kuten aurinkokeratoosit voidaan hoitaa yksilöllisesti erilaisin hoitomenetelmin. Tavanomaisin hoito on nestetyppijäädytys eli kryo-hoito.

Sukupuolitaudit ja genitaalialueelle paikantuvat ihotaudit kuuluvat ihotautilääkärin hoitoon. Ihotautilääkäri tutkii ja hoitaa myös iholla ilmeneviä allergisia sairauksia kuten välittömiä ja viivästyneitä allergioita.

Aknen hoito

hammas esteettinen
Akne on yleinen ja etenkin nuorilla esiintyvä ihosairaus. Sen syyt ovat moninaiset, ja se ei johdu huonosta hygieniasta tai väärästä ruokavaliosta. Aknen hoito vaatii potilaalta pitkäjänteisyyttä, koska paikallishoitovalmisteet ja sisäiset lääkkeet vaikuttavat hitaasti. Kaikille löytyy kuitenkin sopiva hoito.

Aknen hoidossa tarvitaan sinnikkyyttä
Akne on yleinen ihosairaus, jota esiintyy erityisesti teini-iässä. Ihon näppylöinti voi huonontaa nuoren itsetuntoa ja heikentää elämänlaatua.

Aknen syyt ovat monitekijäiset, sillä perimällä ja hormonaalisilla tekijöillä tiedetään olevan vaikutusta sen syntyyn. Ihon näppylöinnin syntyyn liittyy paljon uskomuksia, mutta ruokavaliolla ei ole osoitettu selvää syy-yhteyttä akneen eikä se myöskään johdu ihon pesemättömyydestä tai huonosta hygieniasta.

Akneihossa talineritys voimistuu, minkä seurauksena talirauhaset tukkeutuvat ja aiheuttavat mustapäitä ja märkäpäitä eli finnejä. Akne voi oireilla kasvojen lisäksi myös rintakehällä ja selän alueella

Aknen hoito on pitkäjänteistä
Akne voidaan jaotella lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan muotoon. Aknea hoidetaan sen vaikeusasteen mukaan. Finneihin ei ole olemassa nopeaa ihmelääkettä, vaan hoitotulokset alkavat näkyä aikaisintaan 4–6 viikon kuluttua hoidon aloituksesta.

Lievässä muodossa (mustapäät, valkopäät ja yksittäiset märkäpäät) riittää päivittäinen pesu vedellä ja saippualla tai antibakteerisella pesunesteellä, jota saa apteekista ilman reseptiä (esimerkiksi bentsoyyliperoksidi-pesuneste). Jos tämä hoito ei riitä, voi lääkäri määrätä reseptillä olevia paikallishoitovalmisteita hoidon tehostamiseksi. Tarjolla on erilaisia paikallishoitogeelejä ja -emulsiovoiteita, jotka levitetään puhtaalle iholle illalla yöksi.

Hoidon teho tulee esiin yleensä hitaasti, vasta viikkojen päästä, joten hoitovalmisteiden säntillinen käyttäminen vaatii pitkäjänteisyyttä.

Paikallishoitojen haittana voi olla ihon ärsyyntyminen tai liiallinen kuivuminen. Silloin paikallishoitovalmisteen aikaa iholla voi lyhentää pesemällä lääkevoide pois jo muutaman tunnin kuluttua sen laittamisesta. Hoitokertoja voi myös harventaa sekä käyttää ihon kuivuutta lievittävää kosteusvoidetta. Joskus valmiste joudutaan vaihtamaan toiseen.

Runsaasti musta- ja märkäpäitä aiheuttavan keskivaikean aknen hoidoksi voi lääkäri määrätä tablettilääkekuurin (lymesykliini, tetrasykliini, doksisykliini), joka kestää useamman kuukauden ajan. Hoidon rinnalla käytetään aina myös paikallishoitoa.

Naisilla yhtenä hoitovaihtoehtona voidaan käyttää antiandrogeenista yhdistelmäehkäisytablettia, mutta sen hoitoteho tulee vieläkin hitaammin, vasta 3–6 kuukauden kuluessa. Siksi ainakin alkuun ehkäisytabletin rinnalla kannattaa käyttää lääkevoidetta ja joskus myös tablettilääkettä.

Näkyvätkin oireet voidaan hävittää
Vaikean, arpeuttavan aknen hoidossa käytetään ensisijaisesti isotretinoiini-lääkitystä, jonka vain ihotautien erikoislääkäri voi määrätä.

Hoidon kesto ja lääkkeen annos on yksilöllinen, mutta yleensä se kestää 6–8 kuukautta. Tähän hoitoon liittyy verikoeseuranta ja naisilla ehdoton ehkäisy, joka jatkuu vielä kuukauden ajan hoidon loppumisen jälkeen.

Kaikkein paras tapa hoitaa aknearpia on niiden syntymisen ehkäiseminen. Aknen hoito on siis tärkeää aloittaa riittävän aikaisin asianmukaisilla hoidoilla.

Aknen aiheuttamia näkyviä arpia voidaan häivyttää muun muassa laser-, ihonhionta- ja injektiohoidoilla, mutta vasta sitten kun tauti on saatu kokonaan rauhoittumaan.


Tämä ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, LT Sanna Poikosen kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Suur-Jyväskylän Lehdessä.

Atooppinen ihottuma

estetiikka 2
Atooppinen ihottuma on yleinen sairaus, sillä sitä esiintyy 15–20 prosentilla lapsista ja 2–10 prosentilla aikuisista. Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema, taiveihottuma, ‘maitorupi’) on krooninen, kutiseva, tulehduksellinen ihosairaus, jolle tyypillisiä ovat vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet.

Tauti syntyy perimän, ympäristön, ihon vaillinaisen toiminnan ja tulehdussolujen aktivoitumisen yhteisvaikutuksesta. Atooppinen ihottuma on yleistynyt viime vuosikymmeninä niin kuin muutkin atooppiset sairaudet kuten astma ja allerginen nuha.

Atooppisen ihottuman kulku

Ihotauti alkaa yleensä varhaislapsuudessa, useimmiten jo imeväisiässä. Ihottuma alkaa usein vauvalla kasvoilta, leviten vartalolle ja raajoihin tai jopa koko ihon tulehdukseksi (erytrodermiaksi). Leikki-iän jälkeen kouluiässä ja ennen murrosikää atooppinen ihottuma on usein lievää.

Ihottumaa on enimmäkseen kyynär- ja polvitaipeissa, käsissä ja kasvoissa. Yleistä on ns. ratsupaikkaihottuma, jossa ihottuma on pakaroissa ja reisien takaosissa. Murrosikäisellä ihottuma saattaa levitä hartioihin, rintaan ja selkään. Aikuisiässä erityisen vaikeahoitoista voi olla kasvojen alueen kuten silmäluomien ihottuma. Suurimmalla osalla lapsista atooppinen ihottuma paranee tai ainakin lievenee vuosien kuluessa. Se voi kuitenkin pahentua uudelleen nuoruus- tai aikuisiässä.

Diagnoosi katsomalla

Lääkäri diagnosoi atooppisen ihottuman katselemalla. Mitään lisätutkimuksia lääkärin ‘diagnostisen silmän’ lisäksi ei välttämättä tarvita. Allergiatutkimuksia (IgEvasta-ainetutkimukset verikokeena tai ihopistokokeet) voidaan tarvita, kun tutkitaan vaikeahoitoisen atooppisen ihottuman pahentavia tekijöitä. Pikkulasten keskivaikeassa ja vaikeassa atooppisessa ihottumassa perusruoka-allergia on yleinen ja niiden varmentamiseksi tarvitaan allergiatutkimuksia.

Omahoito on tärkeää

Potilailla ja lapsipotilaiden vanhemmilla on hyvä olla riittävästi tietoa atooppisesta ihottumasta ja sen hoidosta. Perusvoiteiden säännöllinen käyttö ja ihoa ärsyttävien tekijöiden (mm. hikoilu, stressi, kuiva sisäilma, talviaika, karheat vaatteet, liian kevyet tai rasvaiset voiteet, sopimattomat kosmetiikka-hygieniatuotteet) välttäminen ovat omahoidon kulmakivi. Useimmat potilaat pärjäävät perusvoiteilla ja ajoittaisella mietojen kortisonivoiteiden käytöllä.

Ihottuman ollessa hankala, kortisonivoidetta käytetään kaksi kertaa päivässä. Ihottuman alkaessa parantua, yksi kortisonivoitelukerta päivässä yleensä riittää. Lisäksi ihottumaa voidellaan perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä. Ihottumakohdille laitetaan ensin varsinaista hoitovoidetta eli kortisonivoidetta tai kalsineuriinin estäjää (takrolimuusi- tai pimekrolimuusivoide) ja perusvoidetta aikaisintaan tunnin kuluttua. Lääkevoiteen tulisi vaikuttaa iholla vähintään 10 tuntia ennen pesua. Ellei kortisonivoiteilla oikein käytettynä saada aikaan riittävää hoitotulosta, käytetään paikallisia kalsineuriinin estäjiä, valohoitoa tai sisäisiä lääkityksiä.

Lastenlääkärin tai ihotautilääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua jos atooppinen ihottuma on vaikea-asteinen tai vaikeahoitoinen.


Tämä Sanna Poikosen (LT, Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri) kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Suur-Jyväskylän Lehdessä.

Mikä on pigmenttiluomi?

Jokaisella meistä on muutamia kymmeniä luomia iholla. Tavallisimpia ovat hyvänlaatuiset ruskeat pigmentti- eli melanosyyttiluomet. Luomien määrä on yksilöllistä ja synnynnäistä, joten niiden lukumäärään emme itse pysty vaikuttamaan. Lapsi syntyy tietyn luomiperimän kanssa ja sen luonnollisena kulkuna iholle ilmaantuu uusia luomia aikuisikään saakka. Luomia alkaa ilmaantumaan iholle lapsuus- ja nuoruusiässä ihokohtaan kerääntyneen pigmenttisolukon seurauksena. Nuoren aikuisen iholla luomia on eniten. Keski-iässä uusien luomien syntyminen tasaantuu ja vanhemmilla osa pigmenttiluomista voi jopa hävitä pois.

Melanooma ja sen riskitekijät

Erilaiset ihosyövät ovat nopeimmin länsimaissa yleistyviä syöpiä. Suomessa diagnosoidaan vuodessa noin 1500 ihomelanoomaa ja niiden määrä on lisääntymään päin. Melanoomista vain 20 % kehittyy aiemmin iholla olleeseen pigmenttiluomeen. Suurin osa syntyy ihokohtaan, jossa aikaisemmin ei ole ollut lainkaan luomea.

Yleensä pigmenttiluomet ovat vaarattomia. Ne voivat kuitenkin kehittyä pahanlaatuisiksi ja edetä melanoomaksi, joka on ihosyövän vaarallinen muoto. Ihon altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle (UV-säteily) on melanooman merkittävin riskitekijä. Ihosyöpien kannalta UV-säteilyn tärkein vaikutus on DNA-vaurioiden muodostuminen ihossa, jonka seurauksena voi syntyä pahanlaatuiseen melanoomaan johtavia solumuutoksia.

Melanoomariskiä lisää liiallinen ihon aurinkoaltistus ja runsasluomisuus, jonka rajana pidetään yli sataa luomea. Lisäksi vaalea, pisamainen, herkästi palava ihotyyppi, ihon palaminen lapsuudessa, lähisuvussa esiintyvä melanooma ja runsas solariumin käyttö voivat kasvattaa melanoomariskiä. Melanooman ennaltaehkäisyssä ainoana keinona on riittävä auringon UV-säteilyltä suojautumien. Kesällä auringosta pitäisi nauttia oman ihotyypin mukaan ja muistaa riittävä aurinkosuoja eli peittävä pukeutuminen, varjoon hakeutuminen ja aurinkosuojavoide.

Luomihuolia? Milloin lääkäriin?

Jos yksittäinen luomi kasvaa, muuttuu moniväriseksi, muuttaa muotoaan, vuotaa verta tai kutisee, on luomi syytä tarkistuttaa lääkärillä ja tarvittaessa poistaa. Luomi poistetaan paikallispuudutuksessa leikkaamalla ja patologi tutkii aina poistetun luomen.

Pahanlaatuisen luomen hälytysmerkkejä:

  1. Luomi laajenee nopeasti
  2. Luomen väri vaihtuu tummaksi tai kirjavaksi
  3. Luomen reunasta tulee epätasainen
  4. Luomen rakenne muuttuu kyhmymäiseksi tai luomi vuotaa verta

Luomihuolissa kannattaa muistaa VARO-muistisääntö:
V Väri vaihtuu tummaksi tai epätasaiseksi
A Alue laajenee nopeasti
R Reunasta tulee epätarkka
O Osat epäsymmetriset

Luomen ja ihomuutoksen poisto