Lastentautien erikoislääkäri

Lastentautien erikoislääkäri eli pediatri tutkii ja hoitaa kaikkia lapsuusiässä (0–15 vuotta) esiintyviä sairauksia, kuten infektio-, sydän- ja keuhkosairauksia, munuaisten, virtsateiden sekä vatsaelinten sairauksia, allergioita ja keuhkoastmaa.

Lisäksi he hoitavat lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä sairauksia. Lastenlääkärit tekevät myös terveystarkastuksia ja antavat rokotuksia.

Lastentautien erikoislääkäreitä työskentelee lähes kaikissa toimipisteissämme.

Lapsen pitkittynyt yskä on tärkeä syy mennä lääkäriin

Päiväkoti- ja kouluikäiset joutuvat usein sairastelukierteeseen, joka voivat kuormittaa koko perhettä. Infektiot seuraavat toisiaan ja perättäiset flunssat vaikuttavat samalta taudilta. Päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhempien on syytä kiinnittää huomiota muun muassa pitkittyneeseen yskään. Pitkään jatkunut yskä voi olla merkki muun muassa infektiosta tai astmasta, jotka vaativat tarkempia tutkimuksia ja hoitoa.

Lapsen yskä johtuu useimmiten flunssasta eli virusperäisestä hengitystieinfektiosta ja paranee ilman hoitoa parissa viikossa. Noin puolella lapsista yskä paranee 10 päivässä ja valtaosalla runsaassa kolmessa viikossa. Pitkittyneellä yskällä tarkoitetaan yli 4 viikkoa jatkunutta yskää, ja sen syy tulisi selvittää lääkärin vastaanotolla.

Pitkittynyt yskä voi olla merkki mm. hinkuyskästä, mykoplasmainfektiosta tai keuhkoklamydiasta. Hinkuyskä on puuskaisen voimakas yskä, joka voi olla pienille lapsille hengenvaarallinen. Hinkuyskää esiintyy etenkin alle 3 kuukauden ikäisillä ja rokottamattomilla, mutta myös rokotetuilla koululaisilla ja aikuisilla. Yskäkohtauksiin saattaa liittyä hinkumista ja hengitysvaikeutta. Mykoplasmainfektion tyypillisiä oireita ovat yskä, nuha, kurkkukipu ja kuume. Muina oireina voi olla mm. päänsärkyä, pahoinvointia ja väsymystä. Mykoplasmainfektio voi aiheuttaa pitkäkestoista, joskus kuukausia kestävää yskää ja lämpöilyä. Keuhkoklamydiainfektio alkaa tyypillisimmillään hitaasti ylähengitystieinfektiona. Viikkojen kuluessa yskä voi kuitenkin pahentua ja tauti voi kehittyä keuhkokuumeeksi kuten voi käydä mykoplasmainfektiossakin.

Jatkuva yskä voi olla myös merkki korva- tai poskiontelotulehduksesta. Äkillinen välikorvatulehdus syntyy lähes aina ylähengitysinfektion eli flunssan yhteydessä. Sen ilmaantuvuus on suurimmillaan 0,5 – 2 vuoden iässä. Kouluikäisillä poskiontelotulehdus aiheuttaa usein helposti tunnistettavat oireet; paksun nuhan, painon tunteen poskipäissä ja päänsäryn. Pitkittynyt yskä etenkin aamuisin voi viitata poskiontelotulehdukseen. Antibiootin aloitukset mietitään yksilöllisesti.

Myös astma ja allergiat voivat oireilla pitkittyneenä yskänä. Yskän yhteydessä esiintyvä hengenahdistus on oire, joka vaatii päivystysluonteista lääkärin arviota. Alle kouluikäisillä esiintyy niin kutsuttua infektioastmaa, joka aiheuttaa viikkojen yskimistä. Tällöin jaksottaisella astmalääkityksestä voi olla hyötyä.

Refluksitauti voi oireilla astman kaltaisina oireina - mahansisällön nousu takaisin ruokatorveen voi aiheuttaa yskää. Refluksitaudin oireina voi olla rintalastan takainen kipu tai korvennus sekä happaman nousu suuhun. Refluksiin liittyvässä yskässä tyyppioireet voivat puutua kokonaankin. Yskä loppuu, kun refluksitauti hoidetaan.

Yskän syynä voi olla myös tapayskä tai toistuva, tahaton nykimisoire eli TIC-oire. Joskus pienillä lapsilla pitkittynyttä yskää voi aiheuttaa vierasesine hengitysteissä.

Yskänlääkkeiden tehosta ei ole näyttöä lasten yskän hoidossa. Alle 2-vuotiaille yskänlääkkeiden käyttö voi olla jopa haitallista.


Asiantuntijana Pia Toikka LT, lastentautien erikoislääkäri
Pihlajalinna Turku