Anemia

Anemia on aina oire jostakin muusta sairaudesta tai terveyteen vaikuttavasta tekijästä. Hoito määräytyy anemian aiheuttajan mukaan.

Anemia on tila, jossa veren hemoglobiinitaso on epänormaalin alhainen. Tällöin punasoluja ei ole veressä tarpeeksi tai ne eivät toimi kuten pitäisi.

Anemia ja sen aiheuttajat selviävät yleensä laboratoriotutkimuksilla. Anemiassa hemoglobiini on miehillä alle 134 g/l ja naisilla alle 117 g/l. Lapsilla anemian viitealueet vaihtelevat iän mukaan.

Lievästi alhainen hemoglobiini voi aiheuttaa kalpeutta, suupielien rikkoutumista, päänsärkyä, huimausta ja epämääräistä väsymystä. Fyysinen suorituskyky voi olla tavallista alempi siten, että urheillessa väsyy ja hengästyy helpommin. Hitaasti kehittyessään anemia voi kuitenkin olla myös hyvin vähäoireinen.

Raudanpuute on yleisin anemian aiheuttaja, jonka syynä voi olla esimerkiksi puutteellinen ravitsemus, verenvuoto tai imeytymishäiriö, kuten hoitamaton keliakia. Myös runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa anemiaa. Raudanpuuteanemian syynä voi olla myös maha-suolikanavan verenvuoto, joka vaatii hoitoa.

Anemia voi johtua myös punasolujen tuotannon häiriöstä tai niiden ennenaikaisesta tuhoutumisesta. Tämän tyyppistä anemiaa tavataan esimerkiksi luuydinsairauksien, pahanlaatuisten veritautien ja joidenkin synnynnäisten ja pitkäaikaisten sairauksien yhteydessä.

Anemian syy tulisi aina selvittää, ja aloittaa hoito sen aiheuttajan mukaisesti. Mikäli suorituskyky laskee, hengästyminen tapahtuu aiempaa helpommin, tulee huimausta tai olo on väsynyt riittävästä unensaannista huolimatta, on syytä hakeutua lääkärin arvioon. Myös mikäli havaitsee lapsen olevan aiemmasta poiketen kalpea ja väsynyt tai hänellä on verenpurkaumia iholla, tulee syy selvittää nopeasti tutkimuksilla.