Närästys ja refluksitauti

Närästys on polttava tai korventava tunne rintalastan takana, toisinaan myös tunne karvaan tai happaman nousemisesta nieluun. Lievä ja satunnainen närästys on vaaratonta ja varsin yleistä, mutta jatkuvana oireena se on eräs merkki refluksitaudista. Vaikeita refluksioireita voi olla vaikea erottaa vakavista sydänperäisistä oireista.

Refluksitaudissa mahan hapan sisältö pääsee nousemaan ruokatorveen, kun ruokatorven alaosan sulkijalihas ei täysin onnistu estämään sen takaisinvirtausta. Tämä aiheuttaa happaman poltteen etenkin makuulla ollessa ja ruokailun jälkeen. Mahansisältö voi nousta nieluun asti. Pahoinvointi ja oksentelu eivät kuitenkaan tyypillisesti kuulu refluksitautiin.

Muita oireita ovat esimerkiksi äänen käheys, turvotus, ummetus tai mahdolliset yskäkohtaukset etenkin pitkään makuulla olemisen jälkeen.

Lääkäriin tulee hakeutua, jos esiintyy nielemisvaikeuksia tai oksentelua, närästys toistuu useasti viikossa ja kestää pitkään, tai poltteen lisäksi on muita kipuja. Satunnaista lievää närästystä voi lievittää ilman reseptiä saatavilla, mahahappoa tilapäisesti parin tunnin ajan neutraloivilla lääkkeillä. Myös elintapojen muutos voi auttaa: esimerkiksi suurten tai rasvaisten annosten syöminen, alkoholin välttäminen, tupakoinnin lopettaminen ja ylipainon vähentäminen voivat vähentää närästysoireita. Närästys voi siis liittyä elintapoihin. Refluksitautia esiintyy länsimaissa noin 20 prosentilla väestöstä.

Lääkärin arvioon ja hoitoon tulee hakeutua välittömästi, mikäli sinulla on epäselvästä syystä johtuva, äkillisesti alkanut puristava rintakipu tai rintakipu, joka pahenee rasituksessa tai hengästyessä, kuten portaita kiivetessä.