Jalkateräkirurgia

Nilkkavamma on yksi tavallisimpia syitä hakeutua päivystykseen. Suurin osa nilkan vammoista on venähdyksiksi luokiteltavia osittaisia nivelsidevaurioita. Nilkkavammat on kuitenkin tutkittava huolellisesti, sillä nilkan vääntyessä voi syntyä myös jännevaurioita tai luiden murtumia.

Jalkaterän ongelmien ja kivun taustalla voi olla jalkaterän pienten luiden ja nivelten murtumia sekä sijoiltaan menoja, jotka jäävät helposti diagnosoimatta ja hoitamatta. Vammat voivat johtaa jalkaholvin romahtamiseen, joka puolestaan aiheuttaa ongelmia esimerkiksi akillesjänteissä ja päkiöissä.

Akillesjänteen sairaudet ja vammat ovat tyypillisesti aktiiviliikkujien ongelmia, erityisesti pitkänmatkanjuoksijoiden. Oireena ovat nilkan takana tuntuva kipu, turvotus ja punoitus. Oireet ovat niin selviä, että ne on usein itse helppo yhdistää akillesjänteeseen.

Pihlajalinnan toimipisteistä löytyvät monipuoliset tutkimus-, toimenpide- ja leikkausmahdollisuudet. Meillä työskentelee muun muassa ortopedian ja traumatologian erikoislääkäreitä, liikuntalääketieteen asiantuntijoita ja urheilufysioterapeutteja. Pääset lääkäreidemme vastaanotolle jonottamatta varaamalla ajan suoraan verkosta tai soittamalla numeroon 030 6060.

Jalkaterän murtumat ja sijoiltaan menot

Ihminen astuu päivässä keskimäärin noin 7000–10000 kertaa. Se on iso määrä, jos jalkaterässä on ongelmia. Useimmiten kipujen syy on jalkaterän asennossa ja toiminnassa. Kivun taustalla voi olla myös jalkaterän pienten luiden ja nivelten murtumia sekä sijoiltaan menoja, jotka jäävät helposti diagnosoimatta ja hoitamatta. Vammat voivat johtaa jalkaholvin romahtamiseen, joka puolestaan aiheuttaa ongelmia esimerkiksi akillesjänteissä ja päkiöissä.

Jalkaterän ongelmien kanssa ei kannata jäädä odottamaan, sillä hyvä alkuvaiheen hoito takaa parhaimman lopputuloksen. Jalkaterä tutkitaan meillä Pihlajalinnassa lääkärin vastaanottokäynnillä. Jalkaterästä otetaan yleensä röntgenkuva, minkä avulla löydetään suurin osa alueen vammoista. Tarvittaessa on mahdollista tehdä magneetti- tai tietokonetomografiakuvaus, joiden avulla murtumat ja sijoiltaan menot näkyvät tarkasti.

Mikäli murtuma tai sijoiltaan meno näkyy röntgenkuvassa ja siinä on merkittävä siirtymä, on vamma lähes poikkeuksetta niin vaikea, että se vaatii leikkauksen. Toimenpide tehdään joko nukutuksessa tai spinaali- eli selkäpuudutuksessa. Leikkauksesta pääsee yleensä samana päivänä kotiin, mutta toipuminen vie aikaa. Aika, jolloin jalkaterän päälle ei saa astua täydellä painolla, kestää helposti kaksi kuukautta.

Fysioterapia aloitetaan muutaman viikon kuluttua leikkauksesta ja sitä jatketaan, kunnes askellus on palautunut normaalisti. Pihlajalinnan fysioterapeutti auttaa kuntoutuksessa. Sairausloman pituus vaihtelee muutamasta viikosta 3–4 kuukauteen riippuen työtehtävistä.

Jalkaterän virheasennot

Jalkaterän virheasento voi olla synnynnäinen tai kehittyä iän myötä. Synnynnäisiä jalan virheasentoja ovat kaari- ja lättäjalat, minkä lisäksi jalkapöydän luut ovat voineet kasvaa yhteen. Iän mukanaan tuoma virheasento johtuu jalkaholvin madaltumisesta, jonka lisäksi ahtailla kengillä voi olla jonkinlaista vaikutusta. Myös sukurasite vaikuttaa ongelmien ilmaantumiseen. Jalkaterän virheasennoista kärsivät erityisesti naiset. Hoitoon hakeudutaan tyypillisesti 50–60-vuotiaana.

Jalkaterän ongelmia hoitavat Pihlajalinnassa jalkaortopedit ja ortopedit. Ennen vaivojen hoitamista selvitetään, mikä virheasennon on aiheuttanut. Esimerkiksi vaivaisenluu uusii herkästi leikkauksen jälkeen, jos jalan toimintaan ei puututa. Parhaassa tapauksessa vastaanotolle hakeudutaan jo siinä vaiheessa, kun jalkaterään tulee kovettumia. Tällöin jalan ryhtivirheen kehittyminen voidaan estää erilaisilla harjoitteilla ja tarvittaessa myös pohjallisia käyttäen.

Virheasennon korjaamisessa jalkaterän vahvistaminen ja tukeminen on keskeistä. Ongelmat edellyttävät toisinaan myös leikkaushoitoa. Leikkauksessa huomioidaan jalkaterä kokonaisuutena, jotta päästään hyvään lopputulokseen. Ennen leikkauspäätöstä otetaan röntgenkuva seisten, josta nähdään jalan malli kuormittuneena.

Toimenpiteessä voidaan käyttää eri menetelmiä eli tehdä esimerkiksi luudutus tai osteotomia, jolla tarkoitetaan luun katkaisua ja kääntöä. Leikkaus tehdään yleensä selkäydinpuudutuksessa, jonka jälkeen pääsee kotiin samana päivänä.

Toipumisaikana jalkaterässä on muutaman viikon ajan kevennys, joka toteutetaan joko kengän tai kyynärsauvojen avulla tai näiden yhdistelmällä. Toipumisaika kestää 1,5 kuukaudesta useaan kuukauteen riippuen leikkauksen laajuudesta. Sairausloman kesto vaihtelee työnkuvasta riippuen kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen.

Lue lisää liikavarpaan leikkauksesta
Lue lisää jalkaterän hermopinteestä

Jalkaterän luudutus

Toisinaan jalkaterän ongelmissa on tarpeen harkita luudutusta. Leikkauksen syitä ovat esimeriksi reuman aiheuttama nivelrikko, jänteen kulumissairaudet ja nivelpinnan vaurioituminen jalkaterän vamman vuoksi. Ongelmat aiheuttavat kipua, joka tuntuu liikkuessa, mutta jota voi olla myös jatkuvasti levossa. Jalkaholvi saattaa olla myös romahtanut. Jalkaterän luudutukseen päädytään, jos jalkatuista ja -pohjallisista ei ole riittävästi apua. Leikkauksen tarpeen arvioi lääkäri vastaanottokäynnillä.

Luudutus tehdään joko nukutuksessa tai spinaali- eli selkäpuudutuksessa. Leikkauksessa tuhoutuneet nivelpinnat luudutetaan ja jalkaterän asentoa korjataan. Leikkaukset vaativat yleensä muutaman päivän sairaalaseurannan ennen kotiin pääsyä.

Leikkauksen jälkeisinä päivinä jalkaa pidetään kohoasennossa. Jalkaterän luutuminen kestää keskimäärin puoli vuotta, mutta normaali kävely on mahdollista keskimäärin 2–3 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Ensimmäinen jälkitarkastus on noin 1 viikon kohdalla. Meillä Pihlajalinnassa fysioterapeutit ohjaavat kävelemään opettelussa. Kuntoutuksella turvataan myös jäljellä olevien nivelten hyvä liike.

Jalkaterän luudutus poistaa kivun. Potilas maksaa tästä sen, että liike häviää luudutetusta nivelestä kokonaan. Jos niveliä on luudutettu yhdestä kolmeen, jää jalkaterään edelleen vielä paljon liikkuvia niveliä. Jalkaterän monimutkainen rakenne kompensoi yksittäisen nivelen jäykkyyttä. Jos jalkaholvi on romahtanut, kenkiin joudutaan usein tekemään uudet, yksilölliset pohjalliset.

Liikavarpaan leikkaus

Isovarpaan sivulla vaivaava kyhmy on lähes aina vaivaisenluu. Kyhmy on rustoa ja luuta, joka on kertynyt tyvinivelen sisäpuolelle. Sen syynä voi olla muun muassa vääränlaiset kengät ja jalan toiminnassa oleva häiriö, minkä vuoksi jalka kuormittuu epätasaistesti. Vaivaisenluu saattaa olla pitkään oireeton, kipeytyä kenkien hangatessa tai kipu voi tuntua jalassa jatkuvampana. Myös kyhmyn punotus ja kuumotus on yleistä.

Vaivaisenluuta voi hoitaa hankkimalla oikeanlaiset kengät ja vahvistamalla jalkaterää. Joskus apu löytyy teippauksesta, suojauksesta ja pohjallisista. Jalkahoitajat, jalkaterapeutit ja alaraajoihin erikoistuneet fysioterapeutit osaavat auttaa oikean hoidon suunnittelussa. Jos vaivaisenluu haittaa selvästi elämää, kannattaa siitä käydä keskustelemassa ortopedin kanssa vastaanottokäynnillä, jolloin voidaan arvioida leikkauksen mahdollisuus.

Vaivaisenluu leikataan yleensä selkäydinpuudutuksessa. Huonompi jalka leikataan ensin, koska kehon painoa ei saa varata pelkästään leikatulle jalalle muutamaan viikkoon. Toimenpiteessä korjataan jalkaterän kuormitusongelma esimerkiksi sahaamalla jalkapöydän luuta. Leikkausmenetelmiä on paljon, joista leikkaava lääkäri valitsee sopivimman huomioiden muun muassa leikattavan iän, työn ja jalan rakenteen.

Leikattu jalka on kipeä ainakin ensimmäisen viikon. Palautumiseen saa varata aikaa 3–6 kuukautta. Sairauslomaa kestää 2–12 viikkoa työstä riippuen. Vaiva uusii, jos jalan toimintahäiriöön ei puututa tai jos ahtaiden kenkien käyttöä jatketaan.

Akillesjänteen sairaudet ja vammat

Akillesjänteen sairaudet ja vammat ovat tyypillisesti aktiiviliikkujien ongelmia, erityisesti pitkänmatkanjuoksijoiden. Myös ikääntyminen voi tuoda mukanaan akillesjänteen vaivoja. Oireena ovat nilkan takana tuntuva kipu, turvotus ja punoitus. Oireet ovat niin selviä, että ne on usein itse helppo yhdistää akillesjänteeseen.

Akillesjänteen ongelmia hoitavat Pihlajalinnassa ortopedit sekä kaikki jalkaklinikan ja urheiluklinikan lääkärit. Jänne kuvataan tarvittaessa magneettikuvauksella, jonka avulla selviää tarkasti ongelman syy ja sijainti. Akillesjänteen sairauksien ja vammojen taustalla on puhdas rasitustila, kantaluun malli tai sekä rasitustila että kantaluun malli. Rasitustilojen hoitaminen on hankalampaa kuin kantaluun mallia. Hoito kestää aina useita kuukausia eli vaatii paljon kärsivällisyyttä. Hoito ei ole lepoa, vaan siinä olennaista on fysioterapia, jossa etsitään sopivat harjoitteet ja annetaan opastusta niiden tekemiseen. Kipuun puututaan kylmähoidolla ja tulehduskipulääkkeillä.

Jos ongelman syynä on kantaluun malli, akillesjänne kuormittuu ja paksuuntuu, mikä puolestaan ärsyttää jännettä lisää. Myös näissä tapauksissa kuntoutus on tärkeää ja toipuminen vie aikaa. Joskus merkittävä apu saadaan leikkaushoidosta, jossa akillesjänne putsataan ja kantaluun akillesjännettä hankaava kulma pyöristetään.

Toimenpide tehdään selkäpuudutuksessa tai nukutuksessa joko tähystys- tai avoleikkauksena. Leikkauksen jälkeen pääsee samana päivänä kotiin. Jalalle saa yleensä heti varata ja kuntoutus aloitetaan leikkaushaavojen parannuttua 2–3 viikon jälkeen. Sairausloman kesto on 1,5 viikosta kolmeen kuukauteen riippuen työnkuvasta ja leikkauksen laajuudesta.

Akillesjänteen repeämä

Akillesjänteen repeämä on aina selvästi huomattavissa. Repeämä syntyy yleensä hypyn tai iskun yhteydessä, jolloin nilkasta kuuluu naksahdus tai pamahdus ja pohkeessa tuntuu siltä, kuin joku potkaisisi siihen. Tyypillinen tilanne on esimerkiksi sulkapallo- tai lentopallopeli. Repeämä sattuu useammin miehille kuin naisille. Repeämän syntymisen riskiä lisää riittämätön lämmittely ennen liikuntaa ja huono lihasten hallinta. Akillesjänne menee repeämän yhteydessä yleensä kokonaan poikki.

Repeämästä toipumisessa tärkeintä on nopea hoitoon hakeutuminen eli hoitopaikkaan pitäisi hakeutua saman tien, jotta akillesjänteen päät saadaan yhdistettyä. Repeämä voidaan hoitaa joko kipsin tai leikkauksen avulla. Leikkaukseen päädytään silloin, jos toimenpiteeseen liittyvät riskit on mahdollista välttää. Riskitekijöitä ovat muun muassa tupakointi ja diabetes, koska jänteen päitä ei saada sulkeisesti palautettua yhteen. Leikkaus edellyttää esimerkiksi sitä, että leikkausalueen iho on erittäin hyvässä kunnossa leikkaushaavan tulehdusten välttämiseksi. Leikkaus tehdään avoleikkauksena nukutuksessa, jonka jälkeen jalkaan asetetaan lasta tai avattava kipsi.

Kuntoutus on tärkeää molemmissa hoitomuodoissa. Kuntoutus nopeuttaa toipumista ja parantaa lopputulosta. Olennaista on saada pohje hyvään kuntoon, jotta vältetään lihaksen heikkeneminen. Kipsi tai lasta poistetaan jalasta kahden viikon kuluttua hoidon aloittamisesta. Töihin paluu on mahdollista aikaisintaan tässä vaiheessa, mutta se voi kestää 3–4 kuukauteen työnkuvasta riippuen.

Hyvän kuntoutuksen jälkeen liikkumaan voi päästä neljä kuukautta repeämän jälkeen. Toipuminen voi kestää puolikin vuotta. Akillesjänteestä ei tule entisen veroista, mutta kunto- ja aktiiviliikkujaa vamma ei välttämättä rajoita merkittävällä tavalla. Kilpaurheilija ei palaa samalle tasolle, mutta heille akillesjänteen repeämiä tapahtuu harvoin hyvän lihaskunnon ja verryttelytottumusten vuoksi.

Nilkan vammat

Nilkkavamma on yksi tavallisimpia syitä hakeutua päivystykseen. Suurin osa nilkan vammoista on venähdyksiksi luokiteltavia osittaisia nivelsidevaurioita. Nilkkavammat on kuitenkin tutkittava huolellisesti, sillä nilkan vääntyessä voi syntyä myös jännevaurioita tai luiden murtumia.

Vamman laajuutta voidaan selvittää röntgen- ja magneettikuvauksella. Röntgenkuvausta käytetään murtumien toteamiseen. Magneettikuvauksessa nähdään nivelsidevamman vakavuus ja mahdolliset liitännäisvammat, kuten rustovauriot ja jännevammat.

Nilkan venähdyksen hoitona käytetään yleensä nilkan tukemista muutamien viikon ajan. Jos fysioterapia aloitetaan pian vamman tapahtumisen jälkeen, toipuminen nopeutuu. Nilkkavammat eivät kuitenkaan aina parane, vaan niihin voi jäädä rasituskipua ja nyrjähtelytaipumusta, joka voi vaatia leikkaushoitoa. Vammat vaativatkin huolellista seurantaa ja erityisesti silloin, kun potilas on aktiivinen, urheilee tai harrastaa liikuntaa. Mikäli vammaan liittyy luunmurtuma, jota ei voi hoitaa kipsillä, lujitetaan nilkka leikkauksessa ruuveilla.

Nilkkavammasta toipuminen kestää vamman luonteesta riippuen kolmesta viikosta noin kolmeen kuukauteen.

Nilkan ja jalkaterän hermopinteet

Jos nilkan ja jalkaterän alueella on särkyä, tunnon alenemaa, tikuttelua tai epämääräisiä motorisia häiriöitä, voi syynä olla hermopinne.

Hermopinteen taustalla on usein jalan ryhtimuutos, jonka seurauksena hermot joutuvat pinnetilaan. Tyypillinen jalkaterän alueella oleva vaiva on Mortonin neurooma, jossa kipu tuntuu erityisesti jalkapöydän luiden välissä kolmannen ja neljännen jalkapöytäluun tai varpaiden välissä. Toinen jalkaterän yleinen ongelma on tarsaalitunnelioireyhtymä, joka aiheuttaa varsinkin jalkaterän sisäsyrjälle polttavaa kipua.

Nilkan ja jalkaterän hermopinteiden hoidoksi riittää usein lepo, kylmähoito, tulehduskipulääke ja kenkien vaihtaminen tilavampiin ja tukevampiin. Myös tukipohjallishoitoa ja hermopinteen puuduttamista voidaan käyttää. Välillä pinnetila johtaa hermon paksuuntumiseen eli hyvälaatuiseen hermokasvaimeen. Paksuuntunut hermo on mahdollista vapauttaa tai katkaista leikkauksessa.

Jos hermopinne vaivaa pitkään, on syytä hoitaa jalan kokonaisryhtiä. Jalan kokonaisryhdin ongelmat voivat johtaa myös jalkaterän virheasentoihin.