Olkapään vammat

Olkapää on anatomiansa vuoksi vammaherkkä. Urheilussa ja liikunnassa sekä esim. kaatumisen yhteydessä olkapäähän kohdistuu valtavia voimia. Tyypillisiä vammoja ovat olkapään sijoiltaanmeno ja eriasteiset kiertäjäkalvosimen repeämät.

Terve olkanivel on elimistön liikkuvin nivel. Olkanivelessä ei ole luista kuppia, kuten lonkassa, vaan kupin muodostaa rustorengas. Toiminnallisesti olkaluun pitää kupissaan kiertäjäkalvosin.

Onnettomuuksia yleisempiä ovat olkapään rasitusvammat. Tyypillinen lajikohtainen rasitusvamma kohtaa mm. uimarin olkapäätä, joka joutuu tuhansien toistojen kohteeksi.

Olkapäävammojen ennaltaehkäisy

Olkapäävammojen ennaltaehkäisyssä pyritään siihen, että olkapään liike on mahdollisimman optimaalinen. Tällöin nivel kestää toistuvaa rasitusta. Vahva tukilihaksisto auttaa olkapäätä vamman uhatessa eikä esim. supraspinatusjänne repeä niin helposti.

Olkapäävammojen ehkäisy perustuu yksilöllisesti ohjattuihin harjoitteisiin, joissa keskeisiä periaatteita ovat seuraavat:

Olkapään normaali liikkuvuus

Olkapään tulee liikkua normaalisti, mutta ylivenyttämistä tulee varoa. Tyypillisesti olkapään takaosa on taipuvainen kireyteen, tällöin ongelmana on nk. takakapselin kireys. Olkapään nuppi ei pääse omalle paikalleen, vaan on liiaksi edessä suhteessa kuppiin. Ongelma altistaa kiertäjäkalvosimen etuosan hankaukselle ja on tyypillinen supraspinatuksen (kättä ylös nostava lihas) ärsytyksen aiheuttaja.

Jos olkanivelessä on taipumusta yliliikkuvuuteen, on se yleensä rakenteellisesti löysä eteenpäin. Tällöin ohjelmaa laadittaessa tulee olla varovainen esim. rintalihasvenytysten kanssa, ettei provosoi yliliikkuvuutta. Nuorilla urheilijoilla ja varsinkin tytöillä yliliikkuvuus on yleinen ongelma, johon tulee kiinnittää huomiota

Olkapään lihaksiston tasapaino

Olkapään lihaksisto jaetaan
a) niveltä tukeviin lihaksiin (kiertäjäkalvosin)
b) niveltä liikuttaviin lihaksiin (mm. rintalihas eli pectoralis, olkalihas eli deltoideus).
Jos voimaharjoittelu kohdistuu liiaksi isoihin, niveltä liikuttaviin lihaksiin, ne kehittyvät suhteettoman vahvoiksi niveltä tukeviin lihaksiin nähden. Tämä epäsuhta altistaa rasitusoireille.

Olkanivelen sijoiltaanmeno tai vaurioituminen ja rustorenkaan repeämät

Olkanivel voi mennä sijoiltaan tai vaurioitua esimerkiksi rajun kaatumisen tai törmäämisen seurauksena. Olkanivelen sijoiltaan menoja tapahtuukin usein urheilussa. Yleisimmin nivel putoaa alas eteen. Olkanivelen liikuttelu aristaa eikä olkavarren nostaminen onnistu. Kädessä saattaa tuntua puutumista tai pistelyä varsinkin sijoiltaanmenon hetkellä.

Lievätkin vammat aiheuttavat usein ongelmia, sillä olkanivelessä nivelsiteillä ja jänteillä on erityisen tärkeä tehtävä.

Sijoiltaan mennyt olkanivel tulee asettaa paikoilleen mahdollisimman pian vamman jälkeen. Olkanivelen sijoiltaan meno vahingoittaa myös nivelsiteitä, jonka lisäksi vaurioita voi olla myös hermoissa ja verisuonissa. Olkanivel asetetaan paikoilleen joko nukutuksessa tai vahvan kipulääkityksen avulla. Toimenpiteen jälkeen pääsee muutamassa tunnissa kotiin.

Jos olkanivel on mennyt sijoiltaan ensimmäisen kerran, hoito jatkuu pitämällä kättä kantositeessä noin kahden viikon ajan. Vamma paranee parhaiten aikuisilla, koska heidän nivelensä eivät jousta niin paljon kuin nuorilla.

Jos paraneminen jää vajaaksi, nivelessä voi tuntua lonksahduksia tai löysyyden tunnetta. Olkanivel voi myös mennä helposti uudelleen sijoiltaan.

Vammatilanteissa olkapää röntgenkuvataan luunmurtumien tutkimista varten. Nivelsiteiden ja jänteiden vammat selviävät vasta magneettikuvauksessa. Olkapään nivelsidevammoista osa on venähdyksiä, jotka paranevat fysioterapian avulla. Osa olkapään vammoista vaatii leikkauksen parantuakseen hyvin.

Leikkauksesta toipuminen

Jos olkapää ei parane toivotusti tai jos olkanivel on mennyt sijoiltaan aiemminkin, on leikkaus yleensä tarpeen. Ennen toimenpidettä tehdään yleensä magneettikuvaus. Kuvauksessa saadaan selvitettyä tarkasti syntyneet vauriot.

Olkapääleikkauksen jälkeen pääsee kotiin saman päivän kuluessa. Kättä pidetään kantositeessä yleensä kolme viikkoa, jonka jälkeen tehdään jälkitarkastus leikkaavan lääkärin vastaanotolla. Olkapään liikeratoja joutuu rajoittamaan noin kuuden viikon ajan.

Liikuntaa voi harrastaa yleensä noin kolmen kuukauden jälkeen, mutta olkapäätä voimakkaasti rasittavia suorituksia tulee rajoittaa noin puoli vuotta. Fysioterapia aloitetaan lääkärikäynnin jälkeen.