Suojaudu melulta, suojaat kuuloasi

Festivaalisesonki on vilkkaimmillaan kesäisin, ja ihmiset viettävät aikaa keikoilla ja konserteissa. Moni muistaa pakata festarikassiin aurinkolasit ja päähineen, mutta ihon lisäksi kannattaa suojata myös kuuloa.

– Kuulon suojaaminen on ainoa keino, jolla akuutit meluvammat saadaan estettyä. Melualtistuksesta syntynyttä kuulon alenemaa ei voida palauttaa, joten korvatulpat kannattaa pitää mukana keikoilla, sanoo korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri Juha Salo. Salo pitää vastaanottoa Pihlajalinna Jyväskylässä.

Kuulovaurio voi syntyä jopa yhdestä meluiskusta, mutta desibelimäärän on oltava tällöin hyvin korkea. Käytännössä tällaisia vaurioita voi saada esimerkiksi armeijassa, kun alokas laukaisee aseen vahingossa pahaa aavistamattoman toverinsa vieressä.

Kevyen musiikin konserteissakaan ei kuitenkaan tarvita pitkää altistusta ennen kuin kuulovaurion riski kasvaa. Riskiraja ylittyy, kun ihminen altistuu 85 desibelille 8 tunnin ajan. Kun desibelimäärä nousee kolmella, aika puolittuu: 88 desibelin altistus vaatiikin enää neljä tuntia ja 94 desibeliä vain tunnin.

Jos keikkakävijä ei ole varustautunut korvatulpilla, hänen kuulonsa voi siis vaurioitua jo yhden keikan aikana, ainakin jos ämyrien volyyminapit on käännetty kaakkoon.

Vaurio syntyy, kun melu hakkaa sisäkorvan aistinsolukkoa ja aistinsolujen aineenvaihdunta kärsii. Jos aineenvaihdunta kärsii tarpeeksi, aistinsolut kuolevat ja tuhoutuvat.

Solujen toiminta voi heiketä myös tilapäisemmin niin, että kuulo palautuu ennalleen. Aina on kuitenkin riski, että aistinsolut kuolevat kokonaan – sitä ei pysty ennustamaan, aiheuttaako altistus tilapäisen vai pysyvän vaurion.

Nykyään festivaalien ja musiikkikonserttien melutaso on hyvin korkea. Musiikkidiggari saattaa kuitenkin välttää korvatulppia, koska hän kokee, että äänenlaatu puuroutuu ja konserttielämys kärsii kuulosuojaimista.

– Jos melutasoa laskettaisiin, kaikki voittaisivat: tulppia ei tarvitsisi jakaa porteilla ja musiikin nyanssit kuuluisivat kuten pitääkin, Salo sanoo.

Kuulo voi alentua eri syistä

Kuulo alentuu iän myötä kaikilla. Ikääntymisen ja melulle altistumisen lisäksi kuuloa voivat vaurioittaa aivokalvontulehdukset ja muut vakavat keskushermoston tulehdukset, Menieren tauti sekä esimerkiksi kuulohermon kasvaimet.

Tilapäisesti kuuloa voivat heikentää myös flunssa tai välikorvan tulehdus.

Välikorvan tulehduksia ja kasvaimia sekä otoskleroosia eli alimmaisen kuuloluun jäykistymistä voidaan hoitaa. Sen sijaan sisäkorvan simpukan, kuulohermon tai aivojen kuulokeskuksen vaurioita ei voida palauttaa. Nämä vauriot ovat juuri niitä, jotka aiheutuvat melualtistuksesta.

– Yleisesti on puhuttu keinoista, joilla aistinsoluja voitaisiin saada herätettyä henkiin, mutta ratkaisua ei ole vielä keksitty, Salo kertoo.

Melu voi aiheuttaa kuulon alentumisen lisäksi tinnitusta eli korvien soimista, joka aiheutuu tavallisimmin sisäkarvasolujen hermopäätteiden vaurioitumisesta. Sitäkään ei voi parantaa.

– Olen itse kärsinyt tinnituksesta lähes 20 vuotta, ja se on pahimmillaan aika ahdistava kokemus. Ajan myötä korvien soimiseen onneksi adaptoituu, kun aivot oppivat suuntaamaan huomion muualle, mutta ei kohina ja ininä silti mukavaa ole.

Hakeudu lääkäriin, jos alentunut kuulo häiritsee arjessa

Mistä tietää, onko kuulo alentunut? Pitäisikö kuulotutkimuksiin hakeutua säännöllisesti? Juha Salo sanoo, että lääkäriin kannattaa hakeutua, jos melulle altistuu paljon työssään tai jos alentunut kuulo alkaa rajoittaa arkea. Muutoin säännölliset tarkastukset eivät ole välttämättömiä.

– Jos kuulo alentuu hiljalleen, ihminen ehtii tottua siihen. Sen sijaan korvaan kohdistuvat traumat, esimerkiksi iskut, ovat syy tulla lääkäriin. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärit voivat auttaa myös kuulotutkimuksissa ja kuulokojeen hankinnassa, jos heikentynyt kuulo häiritsee arjessa.

Kuulokojeet eivät vastaa normaalia kuuloa, mutta tekniikka kehittyy koko ajan ja nykyään kojeet ovat hyvin huomaamattomia.

Jos melulle altistuu paljon työssään, asiasta kannattaa keskustella työterveyslääkärin kanssa. Joskus matalampikin melu saattaa rasittaa, vaikka 85 desibelin riskiraja ei ylittyisikään. Äänet saattavat nostaa esimerkiksi verenpainetta ja siten heikentää terveyttä.

– Lisäksi lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kuulon alenema on toispuoleinen tai jos siihen liittyy huimausta, tasapainohäiriöitä tai täyteyden tai puutumisen tunnetta korvassa, Salo vinkkaa ja muistuttaa, että tärkein keino suojata kuuloelinten vaurioita on ennaltaehkäisy.

Lue lisää kuulotutkimuksista ja kuulokojeista Pihlajalinnassa.

Tutustu korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin palveluihin Pihlajalinnassa.