Suu kuntoon 30 000 implantin kokemuksella

Ennen kuin laitatat puuttuvan hampaan tilalle implantin, varmista, että implantti on laadukas ja että toimenpiteen tekee ammattilainen. Laadukkaaseen implanttiin kannattaa satsata, sanoo Pihlajalinna Keinojuuriklinikan erikoishammaslääkäri Pekka Asikainen.

– Kuvitellaan, että sinulta puuttuu yksi hammas ja haluat saada uuden sen tilalle. Etsit edullista vaihtoehtoa, ja kyselet implanttien hintoja eri paikoista. Se, että valitset implantin ainoastaan hinnan perusteella, on kuitenkin verrattavissa siihen, että valitsisit auton pelkästään värin mukaan. Sillä on merkitystä, onko punainen autosi Fiat Punto vai Ferrari. Entä tehdäänkö implanttisi kotikutoisesti vai tekeekö toimenpiteen erikoishammaslääkäri? Kun vertailet hintoja, vertaile samanlaatuisia tuotteita ja palveluita keskenään – muuten et välttämättä saa sitä mitä tilaat.

Näin kehottaa Pihlajalinna Keinojuuriklinikan erikoishammaslääkäri Pekka Asikainen, joka on laittanut uransa aikana suomalaisille huikeat 30 000 implanttia puuttuvien hampaiden tilalle. Vertailun vuoksi Suomessa laitetaan vuosittain yhteensä noin 20 000 implanttia.

Asikainen on yksi Keinojuuriklinikan perustajista, ja hän on yksi harvoista erityisesti implantteihin erikoistuneista hammaslääkäreistä Suomessa. Euroopassakin hänen kaltaisiaan osaajia on vain kourallinen.

Asikainen on huolissaan siitä, että yhä useampi laitattaa suuhunsa halvan implantin ulkomailla. Hänen mukaansa ei ole yhdentekevää, kuka valmistaa keinojuuren ja kuka laittaa sen suuhun. Laadukas implantti pysyy kauan ja sopii suuhun kuin oma hammas. Siksi Pihlajalinna Keinojuuriklinikalla ei käytetä halpoja kopioita vaan laadukkaita premiumimplantteja, joilla on elinikäinen takuu.

– Minulle on tärkeää, että materiaalit ovat laadukkaita ja implantti istuu purentaan täydellisesti. Keinojuuriklinikalla implantin valmistava hammasteknikko katsoo itse potilaan suuhun. Otan potilaan myös mukaan laboratorioon, jossa valitsemme implantille sopivan sävyn. Itse operaatio tehdään vastaanottohuoneen sijaan steriilisti leikkaussalissa, hän kertoo hoitoperiaatteistaan.

keinojuuriklinikka

Käänteentekevät saunaillat

Asikaisen tie suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäriksi ja implantaattien huippuosaajaksi on kulkenut Kainuun ja Kuopion kautta Espooseen. Monet käänteentekevät hetket tapahtuivat aikanaan saunailloissa.

– Kainuussa nuorena hammaslääkärinä työskennellessäni osallistuin eräille neuvottelupäiville Kuopiossa. Satuin samaan saunailtaan professori Risto Kotilaisen kanssa. Olin tullut maininneeksi, että osaan avata pullonkorkin monin tavoin. Kun lähdimme illan jälkeen hotellille, Risto toi kaljakorin mukanaan autoon ja pyysi minua avaamaan olutpullon lusikalla. Hän totesi, että meitä on täällä professoreita ja tohtoreita mutta vain yksi taikuri. Sitten hän kehotti soittamaan, jos joskus harkitsen erikoistumista. Soitin seuraavana maanantaina.

Kuopiossa vietettyjen erikoistumisvuosien jälkeen tie vei pääkaupunkiseudulle.

– Pidin kurssia Helsingissä, ja pidimme saunailtaa opetuksen jälkimainingeissa. Turisimme takkatulen ääressä kollegani Antti Rantalan kanssa, joka työskenteli Espoossa. Hän sanoi, että jos joskus suunnittelet Helsinkiin muuttoa, soittele.

Asikainen ei aikaillut tälläkään kertaa vaan soitti jälleen seuraavana maanantaina. Hän muutti perheineen Helsinkiin, vuokrasi ensin vastaanottohuoneen ja pian perusti Keinojuuriklinikan Tapiolaan, samalle paikalle, jossa se sijaitsee edelleen.

Myös Asikaisen perhe on päätynyt alalle ja Keinojuuriklinikalle töihin: vaimo Anneli on hammaslääkäri, vanhin poika Antti leukakirurgian erikoislääkäri ja tytär Jenni suuhygienisti. Joonas vastaa välinehuollosta ja Wille vastaanottotoiminnasta.

– Keinojuuriklinikkaa ei olisi, jos Annelia ei olisi. Kun perustin klinikan Espooseen, Anneli pyöritti toimintaa Kuopiossa, Pekka Asikainen sanoo.

Mummon tekohampaiden korvaaja – vai kenen tahansa apu?

Aiheeseen vihkiytymättömälle maallikolle saattaa tulla implanteista ensimmäisenä mieleen mummo ja tekohampaat. Kenelle implantteja laitetaan?

– Implantit sopivat kaikille aikuisille, jotka ovat syystä tai toisesta menettäneet yhden tai useamman hampaan. Historiallisesti ne kyllä liittyvät tekohampaisiin: 60-luvulla niillä alettiin korvata proteeseja, jotka eivät pysy kunnolla hampaattomassa alaleuassa, Asikainen kertoo.

Toisin kuin proteesit, implantit pysyvät leuassa yli 90 prosentin todennäköisyydellä, kunhan niistä pitää huolta kuten tavallisistakin hampaista. Vielä 80-luvulla implanteilla korvattiin kokonaisia irtoproteeseja; nykyään niillä korjataan enemmän yksittäisiä puuttuvia hampaita.

Onko implantti kuitenkaan välttämätön? Voiko ihminen elää ilman hammasta – tarvitseeko implanttiin käyttää satoja euroja, jos ei koe puuttuvaa hammasta haitaksi?

– Yhdenkin hampaan puuttuminen aiheuttaa sen, että ihminen puree vain toisella puolella ja purentaelin menee epätasapainoon. Tämä aiheuttaa kovaa päänsärkyä ja niska-hartiaseudun kipuja. Asiakas saattaa hakea fysioterapiasta apua niskasärkyihinsä, jotka todellisuudessa johtuvatkin siitä, että suusta puuttuu alakutonen. Siksi implanttiin kannattaa satsata.

Mistä Pekka Asikainen itse löytää intoa työhönsä vielä 30 000 implantin jälkeen? Hän miettii hetken ja siteeraa sitten asiakastaan:

– Oishan se jo lopettanut, jos se ei olisi tästä kiinnostunut ja olisi tässä hyvä.


Pihlajalinna Keinojuuriklinikka sijaitsee Espoon Tapiolassa. Keinojuuriklinikka on johtava korkealuokkaisen ja kokonaisvaltaisen yksityisen hammashoidon palvelukeskus pääkaupunkiseudulla. Tutustu Keinojuuriklinikan palveluihin ja asiantuntijoihin.