Diabetesklinikan asiakkaan suusta: "Ei potilas ollenkaan"

Sairaus tuli ilmi osana Vätön normaalia terveydenhoitorutiinia. Hän kertoo käyneensä jo vuosia lääkärissä ja erilaisissa lääkärin suosittelemissa tutkimuksissa säännöllisesti, mikä tarkoittaa hänelle omasta hyvinvoinnista huolehtimista ennaltaehkäisevästi. Tästä oli hyötyä myös diabeteksen toteamisen osalta, sillä tauti ei ollut ehtinyt vielä aiheuttaa hänelle elämää vakavasti haittaavia oireita.

Diabeteksen totesi Vätön pitkäaikainen luottolääkäri, jonka henkilökohtaisten elämänmuutosten vuoksi Vätön oli kuitenkin pian etsittävä uusi tilalle. Vättö on käyttänyt yksityisiä terveydenhuoltopalveluja läpi elämänsä, minkä vuoksi hänelle oli luonnollista etsiä myös diabetekseen erikoistunut lääkäri yksityisten palveluntarjoajien joukosta. Niin Vättö siirsi hoidon Pihlajalinnan Diabetesklinikalle ja sisätautien erikoislääkäri Johan Fageruddille, jolla on pitkä kokemus diabeteksen hoidosta.

– Etsin netin kautta sisätautien erikoislääkäriä, ja Johan ei ainakaan kuvan perusteella ollut ihan hetkessä jäämässä eläkkeelle. Tavoite oli nimittäin löytää pitkäaikainen lääkäri, se on minulle tärkeää, Reijo Vättö kertoo.

Hoitosuhteen aloittamisen jälkeen Vättö ei ole kokenut olevansa potilas ollenkaan. Kun häneltä kysyy, miten diabetes tällä hetkellä elämässä näkyy, vastaus on, ettei mitenkään. Iso askel oli se, että Pihlajalinnan Diabetesklinikalla hänen lääkityksensä laitettiin kuntoon.

– Minun on vaikea koko tautia edes havaita, eli ilmeisesti lääkitys on silloin oikea. Tiedän, että diabetes on minulla olemassa, mutta se ei vaikuta elämiseeni millään tavalla, Vättö sanoo.

Reilut kymmenen vuotta sitten eläköitynyt Vättö elää siis diabeteksen kanssa tällä hetkellä aivan normaalia hyvää elämää.

– Elämäntapojani en ole diabeteksen myötä muuttanut. Alkoholia en ole koskaan käyttänyt juurikaan, mutta ruokatottumuksiini kuuluu syödä kaikenlaista ruokaa, myös roskaruokaa. Elämästä nauttiminen on tärkeää. Kuitenkin lääkityksen muutoksen myötä painoni lähti tippumaan, ja se on tippunut kahdessa vuodessa noin kaksikymmentäviisi kiloa, Vättö sanoo.

Pihlajalinnan Diabetesklinikalla tarjotaan diabeteksen hoitopolkua myös etäpalveluna, ja Vätönkin diabetesta hoidetaan osittain etänä. Hän lähettää tiettyjä kotona tehtäviä mittaustuloksia lääkärille säännöllisesti, ja tulosten perusteella lääkäri pyytää laboratoriosta aina kulloinkin oikeita kokeita. Noin viikko ennen lääkärin vastaanottoa Vättö käy verikokeissa, joiden tulokset käydään läpi vastaanotolla. Vättö itse pitää enemmän lääkärin tapaamisesta kasvokkain, mutta hoitopolkua on mahdollista jatkaa virtuaalisesti lääkärin etävastaanotolla.

Reijo Vättö sanoo valinneensa omaan elämäänsä sopivan hoitopolun, jossa on monia hyviä puolia.

– Koen, että maksamallani summalla saan riittävät ja hyvät palvelut. Esimerkiksi laboratorion ihmiset ovat aina iloisia, heitä on kiva kohdata. Hommat toimivat myös tarkasti, lääkäriin ja laboratorioon pääsee aina ajallaan.