Mies, huolehdi terveydestäsi

Monissa terveysalan organisaatioissa on kiinnitetty viime aikoina huomiota siihen, että keski-ikäiset miehet ovat hakeutuneet lääkäriin ja terveystarkastuksiin aiempaa aktiivisemmin. Tutustu lääkärin ajatuksiin miesten terveydestä ja elämäntapamuutoksista, ja lue asiakkaamme Antin tarina!

Terveystarkastuksiin hakeutuvat miehet ovat halunneet kartoittaa sairauksien riskejä sekä selvittää, olisiko omissa elämäntavoissa korjattavaa. Mediassa on spekuloitu, olisivatko julkisuudessa esillä olleet sairaus- ja kuolemantapaukset yksi syy miesten havahtumiselle.

Erikoislääkäri Erik Mandelin kertoo, että keski-ikäisiä miehiä on käynyt lääkärin vastaanotoilla ja terveystarkastuksissa aiempaa tiuhemmin myös Pihlajalinnassa. Mandelin on yleislääketieteen erikoislääkäri, ja hän toimii Pihlajalinnan Uudenmaan alueen johtavana ylilääkärinä.

– Olemme huomanneet, että selvästi useampi mies on kiinnostunut terveydestään. Olemme muun muassa joutuneet lisäämään uniapneatutkimusten kapasiteettia, koska niiden kysyntä on lyhyellä aikavälillä lisääntynyt merkittävästi.

Mandelin pitää muutosta hyvänä asiana. Perinteisessä suomalaisessa ns. ”äijäkulttuurissa” ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ei ole pidetty välttämättä kovin tärkeänä, minkä vuoksi monet miehet ovat hakeutuneet lääkäriin vasta sitten, kun on jokin selkeä vaiva.

– Kokemukseni mukaan monet miehet tulevat lääkäriin puolisonsa tai muiden läheistensä aloitteesta. Viime aikoina vastaanotoilla on näkynyt, että moni tuleekin oma-aloitteisesti ja ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, hän sanoo.

Miksi lääkärissä kannattaa sitten käydä, vaikka ei olisi selkeitä vaivoja? Eivätkö oireet kerrokaan, onko jokin vialla? Mandelinin mukaan säännölliset terveystarkastukset ovat tärkeitä siksi, että sairauksien riskit voidaan havaita ajoissa ja terveysongelmat eivät pääse kehittymään liian pitkälle.

Korkeat kolesteroli- tai sokeriarvot ovat riskitekijöitä, jotka altistavat monille kansantaudeille. Ne eivät välttämättä aiheuta varhaisessa vaiheessa mitään oireita, ja terveystarkastuksissa niihin päästään kiinni ennen kuin ne aiheuttavat vakavampia seurauksia.

– Esimerkiksi 2-tyypin diabeteksen riskiin voi vaikuttaa elämäntavoilla ja veriarvojen seurannalla. Näin voidaan parhaimmillaan välttää sairauden mukanaan tuomat komplikaatiot, joita ovat esimerkiksi näön ja tuntoaistin heikkeneminen, verenkiertohäiriöt, munuaisongelmat, dementia ja sepelvaltimotauti.

Terveydenhuollon ammattilaisilta saa tukea elämäntapamuutoksiin

Jos terveystarkastuksessa sitten näkyy jotain hälyttävää, miten elämäntapamuutokset kannattaisi aloittaa? Erik Mandelin toteaa, että kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta ja motivaatio voi löytyä monin tavoin. Yksi havahtuu korjaamaan elämäntapojaan, kun läheinen tai itselle tärkeä julkisuuden henkilö sairastuu. Toinen inspiroituu puolison elämäntapamuutoksesta, ja kolmas motivoituu keskustelusta lääkärin kanssa.

– Ongelma ei yleensä ole tiedon puutteessa. Toki on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset levittävät myös tietoisuutta eri sairauksien riskeistä ja ennaltaehkäisystä, mutta yhtä tärkeää on kuunnella asiakasta. Saatan itse herätellä asiakasta pohtimaan, mitä ajatuksia hänessä herää, jos verenpaine on koholla tai verikokeen tuloksissa on jotain merkille pantavaa. Saatan myös kysyä, miten asiakas haluaisi itse lähteä korjaamaan asiaa. On tärkeää, että ihminen löytää sisäisen motivaation ja ymmärtää, miten elämäntapamuutokset vaikuttavat hänen arkeensa.

Mandelin sanoo, että terveysalan ammattilaisten ammattitaitoa kannattaa hyödyntää, jos veriarvot mietityttävät tai omat elämäntavat huolestuttavat.

Pihlajalinnassa työskentelee lääkäreitä, hoitajia, ravitsemusterapeutteja ja psykologeja, joilta saa tukea elämäntapojen korjaamiseen, olipa tarve tilapäisemmälle avulle tai pitkäaikaiselle tuelle.

Myös työterveyshuollon palveluita kannattaa hyödyntää aktiivisesti, jos sellaisia on käytettävissä.

– Terveysalan ammattilaisten kanssa voi pohtia myös sitä, miten muutokset vaikuttavat omaan arkeen ja sosiaalisiin suhteisiin. Liittyykö vaikkapa tupakointiin sosiaalisia tilanteita, joista on vaikeaa luopua, tai onko arki niin kiireistä, että siinä ei ole aikaa ravitseville lounaille tai palautumiselle?


Antin tarina: ”Terveellisiä elämäntapoja ei tarvitse suorittaa”

Asianajajana työskentelevä Antti havahtui 40-vuotiaana siihen, ettei ihmiskeho olekaan kuolematon, kuten se parikymppisenä vielä tuntui olevan. Nykyään hän varaa kiireiden keskeltä aikaa lounastauoille ja palautumiselle. Tuoreena yrittäjänä hän haluaa varmistaa, että myös työntekijät voivat hyvin.

Millainen on tyypillinen työviikkosi?

Arkiviikkoni ovat kiireisiä, ja aikataulut jäsentyvät pääasiassa asiakkaiden kalenterien mukaan. Tyypillinen arkipäiväni alkaa aamulla kuuden maissa. Syön yksinkertaisen mutta terveellisen aamupalan, jonka jälkeen lähden töihin.

Olen huomannut, että päivän mittaan on tärkeää pitää taukoja, ja siksi yritän varata aina aikaa lounaalle. Nuorena lounas jäi usein syömättä. Olen kuitenkin huomannut, että jos lounaan jättää kokonaan välistä, syöminen painottuu helposti iltaan. On esimerkiksi vaikeaa saada unen päästä kiinni, jos on syönyt valtavia määriä ennen nukkumaanmenoa.

Lounaan jälkeen työpäiväni jatkuvat vaihtelevasti alkuiltaan asti. Pyrin siihen, että en vie töitä kotiin, ja viikonloput yritän pyhittää kokonaan perheelleni.

Kolmekymppisenäkin ajattelin vielä olevani “kuolematon”: tein todella paljon töitä, ja en ajatellut palautumista juuri lainkaan. Lähes kaikki viikonloput vierähtivät töiden parissa. Nykyään ymmärrän, että terveydestä on tärkeää pitää huolta, vaikka toki töitä tulee edelleen tehtyä melko paljon.

Miten palaudut arkipäivästäsi?

Vietän mahdollisimman paljon aikaa neljävuotiaan tyttäreni kanssa. Mitä vanhemmaksi hän tulee, sitä suurempi motivaatio minulla on päästä kotiin katsomaan häntä. Hän on päivä päivältä sosiaalisempi ja haluaa viettää aikaa vanhempiensa kanssa.

Viime vuosina olen myös liikkunut huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Kotona saan hyötyliikuntaa esimerkiksi koti- ja pihatöissä. Käymme myös perheeni kanssa mökillä ja veneilemässä.

Lisäksi harrastan vuodenajasta riippuen joko pyöräilyä tai hiihtoa sekä kuntosalia. En harrasta näitä ammattimaisesti tai minuuttiaikataululla, sillä minulle tärkeintä liikunnassa on sen psykologinen vaikutus - saan siitä hyvää oloa.

Mielestäni on tärkeää ymmärtää, ettei pidä ahdistua, jos itse ei ole se triathlonisti tai superihminen, joka tekee kolmen ihmisen tehtävät samanaikaisesti. Joillekin se toki sopii, mutta terveellisiin elämäntapoihin ei kannata suhtautua suorituskeskeisesti.

Teen töitä ja vietän perheeni kanssa aikaa. Liikunta on yksi osa tätä kokonaisuutta, joka lisää hyvinvointiani.

Mittaatko hyvinvointiasi?

Minulta on mitattu parin vuoden välein veri- ja sokeriarvoja. Seuraan lisäksi omaa verenpainettani, koska se oli aiemmin koholla. Se ei ole edelleenkään täydellinen, mutta kun vuosi sitten lopetin nikotiinin käytön kaikissa muodoissaan, verenpaineeni kääntyi laskuun. Toisin kuin moni ehkä ajattelee, nikotiini ei todellisuudessa rauhoita vaan aiheuttaa elimistöön jatkuvan stressitilan.

Viimeisimmästä paheestani eli nikotiinisuihkeesta pääsin eroon, kun kävin aiheesta melko laajan keskustelun lääkärini kanssa. Hän sanoi suoraan, kuinka naiivia sumutteen käyttö on. Yritin kovasti selittää, kuinka vähän omasta mielestäni sumutetta käytin, mutta lääkäri ei kuunnellut vaan käski kylmänviileästi heittää sumutteen roskiin. Hän osasi pukea oman asiantuntemuksensa vastaansanomattomaan ja positiiviseen muotoon. Oli helppo kuunnella ja toimia ohjeen mukaan.

Olen vastikään perustanut uuden asianajotoimiston kollegojeni kanssa ja jättänyt taakseni 17 vuoden uran suuressa toimistossa. Uutena yrittäjänä koen, että velvollisuuteni on pitää työntekijöistä niin hyvää huolta, että he jaksavat arjessa. Haluan luoda työpaikalle ilmapiiriä, jossa on sallittua pitää taukoja ja lomailla hyvällä omallatunnolla. Uskon, että hyvinvoivat työntekijät myös suoriutuvat työstään paremmin ja pystyvät palvelemaan asiakkaitamme laadukkaasti ja tehokkaasti."

Teksti: Laura Niemi ja Elisa Pesola


Miehen terveystarkastus kertoo, miten voit

Pihlajalinnan kanta-asiakkaat saavat nyt Miehen terveystarkastuksen etuhintaan 49 euroa (norm. 107 euroa)! Saat tarkastuksesta tietoa terveydentilastasi, kehonkoostumuksestasi ja miehen elimistölle tärkeistä veriarvoista. Sisältää sairaanhoitajan vastaanoton, tutkimuspaketin ja toimistomaksun. Etu on voimassa 1.6.–31.8.2019 Pihlajalinnan kanta-asiakkaille.

Lue lisää ja hyödynnä etusi!