Hyvä kuntouttaminen on avain käden paranemiseen

Pihlajalinnassa hoidetaan päivittäin asiakkaita, joiden käsi on murtunut. Usein taustalla on kaatuminen esimerkiksi harrastuksissa tai töissä.

− Kun asiakas tulee hoidettavaksemme, selvitämme samalla käynnillä, mistä vaivassa on kyse ja miten kättä on viisainta hoitaa. Usein erikoislääkärin tutkimuksen lisäksi potilas ohjataan röntgeniin tai magneettikuvaukseen, sanoo käsikirurgian erikoislääkäri Johannes Kuorilehto Oulun Pihlajalinna Hiirosesta.

Kipsaus onnistuu Pihlajalinnassa yleensä odottamatta: leikkaukseen voi parhaimmillaan päästä jo seuraavana päivänä. Nopean ja ammattitaitoisen hoidon lisäksi asiakas pidetään ajan tasalla siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä on Kuorilehdon mukaan asia, jota asiakkaat erityisesti arvostavat.

− Esimerkiksi röntgenkuvat katson yleensä potilaan kanssa yhdessä tietokoneelta. Näin asiakas pääsee halutessaan konkreettisesti näkemään, miltä esimerkiksi hänen rannemurtumansa näyttää.

Riittävä tieto on tärkeää asiakkaalle silloinkin, jos murtumaa ei ole. Kipua voi olla helpompi kestää, kun tietää, että se laantuu, siihen saa kipulääkettä, eikä kyse ole vakavammasta.

Työssäkäyvälle on usein tärkeä saada mahdollisimman nopeasti tieto leikkauspäivästä.

− Kiireettömissä tilanteissa asiakas voi valita leikkauspäivän, mikä helpottaa käytännön asioiden suunnittelua niin töissä kuin kotona.

Apua sitkeään rannekipuun

Toisinaan käden kipeys ei johdu tapaturmasta, vaan esimerkiksi rannetta vaivaa sitkeä särky. Sen taustalla voi olla muun muassa raskas fyysinen työ, runsaat toistoliikkeet tai työpaikan uusi hiiri.

Säryn kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan sen syy on tärkeä selvittää. Taustalta voi löytyä esimerkiksi nivelrikkoa, huono työergonomia tai vanha äitynyt käsivaiva. Moni käsivaiva parantuukin ilman leikkausta tai kipsiä. Usein avainasemassa on ammattitaitoinen fysioterapia.

Myös hyvällä työasennolla on valtava merkitys ihmisen hyvinvoinnille, koska etenkin päätetyötä tekevät istuvat päivässä paikallaan monta tuntia. Työfysioterapeutit osaavat neuvoa ergonomisen työasennon löytymisessä.

Kuntoutus tärkeä osa leikkausta

Jos asiakkaan käsi leikataan Pihlajalinnassa, käsikirurgi suunnittelee asiakkaalle aina myös kuntoutuksen. Vähimmillään se on yleensä 10 fysioterapiakäyntiä, toisinaan enemmän. Lisäksi fysioterapeutti käy tapaamassa asiakasta jo leikkauspäivänä, jolloin tämä saa ensimmäiset ohjeet kotiharjoittelua varten.

− Oikeanlainen, säännöllinen käsifysioterapia on yhtä tärkeä osa potilaan hoitoa kuin leikkaus. Siksi sovimme ensimmäisen fysioterapiakäynnin asiakkaan kanssa valmiiksi leikkauksen yhteydessä, Kuorilehto kertoo.

Mitä nopeammin kuntoutus alkaa, sitä vähemmän nivelet ehtivät jäykistyä ja sitä tehokkaampaa fysioterapia on. Oleellisinta on asiakkaan sitoutuminen kuntoutukseen.

Asiakas saa fysioterapeutilta aina kotiohjeet, joita kannustetaan seuraamaan joka päivä. Kuntoutujan ei kannata vertailla tilannettaan naapuriin: kudokset paranevat ihmisillä eri tahtia.

Koska lääkäriin?

Milloin käsisäryn takia kannattaa hakeutua lääkäriin? Kuorilehdon mukaan silloin, jos vaiva häiritsee arkea. Toisinaan tämä merkitsee särkyä, mutta käsi voi myös puutua tai oikutella: Ovi on vaikea saada avaimilla auki, koska ranne ei liiku. Sormet tökkäävät taskunkulmaan, koska liikkuvat huonosti, kun avaimet yrittää ottaa taskusta. Puristusvoima ei riitä pitämään maitopurkkia kädessä.

Usein vaivat johtuvat siitä, että käsi on leikattu kauan aikaa sitten, mutta kuntoutus on jäänyt syystä tai toisesta tekemättä. Jälkikäteenkin on yleensä tehtävissä ainakin jotakin.

Tapaturman jälkeen lääkäriin – ja yleensä myös röntgeniin − on tärkeä hakeutua, jos käsi tai jalka ei liiku tavalliseen tapaan, kipu on voimakas tai turvotusta on paljon.

− Jos kipu on maltillista eikä käsi ole liikuttaessa arka, tilannetta voi seurata muutaman päivän kotona, Kuorilehto toteaa.