Pihlajalinnan osaaminen tukee Susijengiä – lääkäri Aleksi Kallioniemi kentän laidalla

Susijengin matkaa EM-kisoissa seuraa läheltä myös lääkäri Aleksi Kallioniemi. Hänen mukaansa urheilulääkärin paras työpäivä on sellainen, jolloin lääkärille ei juuri ole tarvetta, sillä se kertoo, että pelaajat ovat kunnossa.

– Joukkueen lääkärin tehtävä on huolehtia pelaajien ja muun joukkueen sairauksien ja vammojen hoidosta sekä arvioida, milloin pelaaja voi turvallisesti palata kentälle. Ympäristö on erilainen kuin vastaanotolla, mutta työn perusydin on sama, Kallioniemi kertoo.

Huipputasolla pelaajat tuntevat oman kehonsa tarkasti ja osaavat usein itse kertoa, jos jotain on vialla. Kisoissa panokset ovat suuret, ja joskus pelaaja on valmis pelaamaan vaivan kanssa, jonka vuoksi arjessa jättäisi pelin väliin. Lääkärin tehtävä on punnita riskit ja päättää, milloin tilanne on liian vaarallinen.

– Pelaajan etu menee aina joukkueen edun edelle. Täytyy tunnistaa, koska on turvallista pelata ja milloin kentälle ei voi mennä ilman pitkäaikaisen ongelman riskiä.

Kallioniemi on ollut maajoukkueen matkassa jo 20 vuotta. Pitkä yhteinen taival on rakentanut vahvan luottamuksen.

– Pelaajat tietävät, että voivat luottaa siihen, että me terveydenhuollon tiimissä teemme ratkaisut heidän parhaakseen. Se on tämän työn kulmakivi, hän sanoo.

Vastaanotolla näkyvät nuorten rasitusvammat

Kisatyön ulkopuolella Kallioniemen arki Pihlajalinnassa on vastaanottotyötä. Potilaista valtaosa on nuoria urheilijoita ja harrastajia, joilla on vaivoja, jotka ovat syntyneet urheilussa tai estävät sen.

– Tällä hetkellä erityisesti kasvuikäisten rasitusmurtumat ovat lisääntyneet. Taustalla on useita syitä: lapset ja nuoret liikkuvat vapaa-ajalla vähemmän, mutta samaan aikaan tavoitteellinen urheilu alkaa yhä nuoremmalla iällä ja harjoittelu voi olla yksipuolista ja intensiivistä.

Tyypillisesti rasitusvamman hoito niin nuorilla kuin vanhemmillakin alkaa ajanvarauksesta, missä asiantuntija ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja sitä kautta jatkohoitoon, jonka jälkeen mukaan otetaan fysioterapeutti turvallisen harjoittelun varmistamiseksi. Toinen reitti kulkee päivystyksen kautta, jossa lääkäri arvioi tilanteen ja ohjaa kuvantamiseen ja erikoislääkärille.

– Näin varmistamme, että jokainen urheilija saa oikean hoidon oikeaan aikaan, Kallioniemi summaa.

Kaikki osaaminen saman katon alla

Kallioniemi kiittelee Pihlajalinnan vahvuutta liikuntalääketieteessä: laajaa asiantuntijaverkostoa.

– Meillä on paljon osaajia eri alueilta. Joskus tarvitaan ortopedin tai käsikirurgin arviota, ja sen jälkeen kuntoutus jatkuu fysioterapeuttien johdolla. Apu on lähellä, ja potilas voidaan hoitaa alusta loppuun. Pesäpallotermein voisi sanoa, että Pihlajalinnassa kaikki pesät ovat täynnä, Kallioniemi hymyilee.

Hänen mukaansa sama logiikka pätee niin Susijengin kisamatkaan kuin Pihlajalinnan arkeen, menestys syntyy joukkuepelistä. Susijengin EM-kisamatka näyttää, miten liikuntalääketiede ja huipputason koripallo kulkevat käsi kädessä. Kentällä ratkaisevat pelaajat, mutta taustalla tarvitaan osaava tiimi, joka varmistaa, että jokainen voi pelata täysillä.

– Olipa kyse EM-kisoista tai vastaanoton nuoresta urheilijasta, tavoitteena on aina sama. Se, että urheilija saa parhaan mahdollisen tuen, hän kiteyttää.