Vaihdevuosioireiden takia ei kannata sinnitellä

Suomalaisnaisen kuukautiset loppuvat keskimäärin 51-vuotiaana, ja tätä muutosta kutsutaan menopaussiksi. Käytännössä menopaussi-ikä on varsin henkilökohtainen ja vaihdevuosioireet voivat alkaa jo kymmenenkin vuotta tätä aiemmin. Ensimmäinen merkki lähestyvästä menopaussista on tavallisesti kuukautiskierron lyheneminen. Vähitellen kuukautisia voi jäädä pois, ja kierrosta tulee epäsäännöllinen. Vuotohäiriö onkin tavallisimpia oireita hakeutua gynekologille.

Viisikymppisen uniongelmat liittyvät usein vaihdevuosiin

Vaihdevuodet voivat oireilla myös esimerkiksi hikoiluna ja kuumina aaltoina, joita voi tulla päivällä tai yöllä. Moni kärsii myös erilaisista unihäiriöistä: yöllisestä heräilystä tai siitä, että uni ei tule. Tämä voi synnyttää oravanpyörän, jossa huonon yöunen takia on päivällä väsynyt ja ärtyinen. Tämän seurauksena tulee helposti painonnousua, koska väsyneenä herkut maistuvat helpommin ja myös liikunta voi jäädä vähälle. Mielialavaihtelut ovat monesti väistämätön seuraus näistä oireista.

Hormonaalinen hoito helpottaa tehokkaasti vaihdevuosioireita ja sopii useimmille naisille. Lähtökohtana hormonihoidon aloittamiselle on elämänlaatu: mikäli oireet ovat lieviä tai niitä ei ole, hormonihoidolle tuskin on tarvetta.

Jos hormonihoitoon päädytään, tulee ennen hoidon aloittamista selvittää, ettei naisella ole esimerkiksi kohonnutta riskiä verisuonitukoksille. Hormonikorvaushoito valitaan aina henkilökohtaisesti, ja pyrkimyksenä on löytää pienin oireita helpottava annos riskien minimoimiseksi.

Hormonikorvaushoito suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta

Hormonihoidolla on ilmeisiä terveyshyötyjä. Oikein käytettynä se suojaa kohdunrungonsyövältä. Se suojelee myös sydänsairastavuudelta, parantaa usein unta ja vähentää verenpaineen heittelyä. Pitkään käytettynä se lisää hieman rintasyövän riskiä. Monella naisella hankalimmat vaihdevuosioireet helpottavat kuitenkin jo vuodessa tai parissa, jolloin lääkitys voidaan vähitellen purkaa. Pienellä osalla oireet ovat niin hankalia, että ne eivät helpota ikääntymisenkään myötä.

Osa naisista saa helpotusta lieviin vaihdevuosioireisiin luontaistuotteista, kuten salviasta. Myös liikunta voi auttaa oireisiin.

Jos hormonihoito ei ole mahdollinen, voidaan vastaanotolla päätyä aloittamaan mielialalääkitys kuumien aaltojen lieventämiseksi. Vaikka varsinaista lääkitystä ei tarvittaisi, on jokaisen naisen hyvä varmistaa vaihdevuosi-iässä riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saaminen osteoporoosin ehkäisemiseksi.

Apua haluttomuuteen

Osa vastaanotolle vaihdevuosien takia hakeutuvista naisista kärsii haluttomuudesta.

Tämä on varsin monimuotoinen ongelma, johon biologia luonnollisesti vaikuttaa: halukkuus on voimakkainta hedelmällisessä iässä, eikä ihminen yleensä pysy samassa vireessä koko elämäänsä. Joskus jo muuttuvan tilanteen hyväksyminen auttaa ja vähentää paineita. Toisaalta taas esimerkiksi uniongelmat ovat omiaan vähentämään halukkuutta ja kun niihin löydetään ratkaisuja, saattaa haluttomuus korjaantua.

Vaihdevuosioireiden kanssa ei kannata sinnitellä yksin, sillä niihin on saatavissa apua. Naistentautien erikoislääkäri osaa arvioida, milloin on syytä aloittaa lääkitys ja mikä apu sopii omaan tilanteeseen parhaiten. Nyrkkisäännöksi sopii, että jos oireet haittaavat arkea, kuten kaventavat sosiaalista elämää tai aiheuttavat väsymystä ja mielialan vaihtelua, on aika varata aika lääkärille.

Milla Juhantalo Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri