Pihlajalinna julkisen sektorin kumppanina

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Me Pihlajalinnassa uskomme, että yksityisten palveluntuottajien ja julkisen sektorin hyvällä yhteistyöllä voidaan turvata monipuoliset ja vaikuttavat sote-lähipalvelut kaikille suomalaisille.

Tarjoamme julkiselle sektorille monipuolisia ja innovatiivisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tuotamme esimerkiksi kunnille, kuntayhtymille ja sairaanhoitopiireille perus- ja erikoissairaanhoidon palveluita sekä sosiaali- ja hoivapalveluita. Pihlajalinnan luomasta yhteisyritysmallista on tullut vallitseva käytäntö kuntien sote-ulkoistuksissa. Vuoden 2018 alussa Pihlajalinna oli edelleen ainoa yksityinen palveluntuottaja, joka toimi kuntien kanssa yhteisyritysmallilla.

Kuntakumppaneidemme sote-kulut on saatu hallintaan, lähipalvelut ovat monipuolistuneet ja henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyys on parantunut. Pihlajalinnan toiminnassa kunta on aidosti kumppani, ei vain tilaaja. Kuntien elinvoimaisuus on vahvistunut yhteisyrityksen ansiosta, ja kumppaninamme kunnat ovat ottaneet muita aikaisemmin digiloikan sosiaali- ja terveyspalveluissaan. Kuntien kiinteistöhuoliin Pihlajalinna-kumppanuus on kotimainen ratkaisu.

Pihlajalinnan malli

Pihlajalinnan mallissa Pihlajalinna perustaa kunnan tai kuntayhtymän kanssa yrityksen, josta Pihlajalinna omistaa enemmistöosuuden ja kunta tai kuntayhtymä jäljelle jäävän osan. Näin yritys on yksityinen, mutta kunta on vahvasti mukana päätöksenteossa.

Malli tuo yhteiskunnalle hyvää monta eri kautta. Kun yhteinen yritys tuottaa voittoa, osa siitä kiertää verotuottoina takaisin paikalliselle yhteisölle. Kunta saa myös suoraan oman osuutensa voitosta ja voi käyttää rahat haluamiinsa kohteisiin. Lisäksi yhteisyhtiön toiminnan hinta kunnalle on matalampi kuin aiemman puhtaasti julkisen toiminnan.
Pihlajalinnan malli

Kysy Pihlajalinnan palveluista julkiselle sektorille

Strategisista hankkeista vastaava johtaja Juha Rautio, juha.rautio@pihlajalinna.fi, 040 828 1269

Pihlajalinnan yhteisyritykset

Jämsän Terveys
Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut

Jokilaakson Terveys
Jokilaakson sairaala, Jämsä

Kolmostien Terveys
Parkanon ja Kihniön sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuusiolinna Terveys
Kuusiokuntien (Alavus, Kuortane ja Ähtäri) ja Soinin sosiaali- ja terveyspalvelut

Mäntänvuoren Terveys
Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen sosiaali- ja terveyspalvelut

Laihian Hyvinvointi
Laihian ikäihmisten ja kehitysvammaisten asumispalvelut

Terveysasemaulkoistukset

Parolan terveyskeskus ja vuodeosasto, Hattula

Valinnanvapauskokeilut

Tampere
Hämeenlinna

Kumppanuus tuo tuloksia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tutkinut Pihlajalinnan ja Mänttä-Vilppulan kunnan yhteistyön tuloksia. Vertailussa verrokkikuntiin Pihlajalinnan ja kunnan yhteisyritys Mäntänvuoren Terveys on saanut aikaan selviä säästöjä samalla kun kuntalaisten palvelujen saatavuus on parantunut.

Mänttä-Vilppulan ja vertailukuntien sote-nettomenojen muutos indeksinä:

Mänttä-Vilppulan sote-nettomenot

Mänttä-Vilppulan kaupungin johto on ollut tyytyväinen yhteistyöhön Pihlajalinnan kanssa. "Olemme saaneet Pihlajalinnan kanssa tehdyn yhteistyön avulla kustannukset kuriin ja palvelutaso on parantunut. Pihlajalinna on onnistunut myös sitouttamaan henkilöstöä ja kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä palveluihin", sanoo kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Alkutilanteessa vuoden 2012 lopussa Mänttä-Vilppulan sote-palveluiden tilanne oli huono. Kustannukset olivat nousseet hälyttävästi sekä perusterveydenhoidon että erikoissairaanhoidon puolella. Hammaslääkärijonossa oli 400 potilasta. Viidestä lääkärinvirasta kaksi oli täytetty ja henkilökunta ja asiakkaat olivat tyytymättömiä palveluiden tasoon. Palvelua ei välttämättä aina saanut suomen kielellä.

Kaupunki ulkoisti sote-palveluiden tuotannon Pihlajalinnan kanssa perustetulle yhteistyritykselle, johon tuli osakkaaksi myös sairaanhoitopiiri. Kaupungin sote-palveluiden tuotantovastuu siirtyi uudelle yhteisyritykselle 1.1.2013 alkaen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana laskennallinen säästö oli noin kaksi miljoonaa euroa ja toisena toimintavuonna päästiin jo viiden miljoonaan euron säästöihin. Lääkärin ja hammaslääkärinvirat on täytetty, hammaslääkärijonot purettu ja sekä henkilöstö- että asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti.