Artikkeli
Paikallaanolo on työelämän huonosti ymmärretty terveysriski, joka kuormittaa työkykyä ja maksaa miljardeja euroja. Ratkaisu löytyy pienistä, toistuvista tavoista arjessa.
Toimistotyötä tekevä liikunnallinen ihminen saattaa viettää ison osan päivästä paikallaan, eikä päivittäinenkään lenkkeily poista paikallaanolosta aiheutuvaa haittaa terveydelle ja hyvinvoinnille. Fyysisesti aktiivinen työ voi suojata liiallisen paikallaanolon vaikutuksilta, mutta vapaa-ajan liikkumattomuus aiheuttaa haittaa.
Liikkumattomuudesta ja paikallaanolosta aiheutuvat kustannukset ovat miljardeja euroja vuodessa. Eikä inhimilliselle kärsimykselle taida voida laskea hintalappua.
Työelämässä puhutaan liikkumisen yhteydestä palautumiseen, jaksamiseen ja työkykyyn. Yleensä keskustelu kääntyy liikuntaan – ja monella nousee mieleen salikortti, juoksulenkit tai "pitäisi tehdä enemmän" -ajattelu. Mutta entä jos lähestyttäisiin asiaa toisin?
Liikkumattomuuden ja paikallaanolon haittojen vähentämiseksi päivittäinen harjoitus tai tarkoin valittu ”täsmäliike” ei ole ratkaisu – ne ovat kuin klikkiotsikoita tai taikatemppuja, liian hyvää ollakseen totta. Todellinen vaikutus syntyy pienistä, toistuvista valinnoista arjessa, työpäivien ja muun valveillaolon aikana.
Ihminen on sopeutuva olento. Kuitenkin yksi asia, johon keho ei totu, on jatkuva paikallaanolo.
Istuminen ei ole myrkkyä, mutta liikkumattomuus on. Monet nykyiset tottumukset vähentävät liikettä –tarvitseeko lääkärin vastaanotolla tai työpalavereissa istua? Onko muutaman askeleen käveleminen tai tuolista nouseminen turhaa ramppaamista vai mahdollisuus aktiivisuuteen?
Tarvitaan pohdintaa, millä liikettä voitaisiin lisätä päiviin sekä työpaikoilla että vapaa-ajalla.
Työnantajalla on tärkeä rooli kulttuurin ja työympäristön rakentamisessa, siten että liikkumattomuus työelämässä vähenee. Monet ovat töissä puolet hereilläoloajasta, joten työpäivän aikaisilla toimintatavoilla on valtava merkitys.
Työfysioterapeutti voi auttaa arvioimaan kuormitusta ja ennaltaehkäisemään TULE-vaivoja.
Lue, miten työfysioterapeutti tukee työkykyä ja ehkäisee sairauspoissaoloja.
Osa pelkää liikkumisen pahentavan oireita, vaikka sopiva annos liikkumista tekee hyvää meille jokaiselle. Nykytiedon mukaan liikkumista tarvitsee välttää kokonaan vain harvoin. Päinvastoin liike auttaa lähes aina, myös monien vakavien sairauksien kohdalla liikkuminen tukee paranemista. Liikkumisesta on hyötyä niin oireiden vähentämisessä kuin työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Monissa tilanteissa liikkumista kannattaa lisätä, lempeästi ja omaa kehoa kuunnellen (joskus on hyvä kuunnella myös terveydenhuollon työntekijää). Keho ja aivot toimivat, kun liikumme - liike pitää meidät liikkumiskykyisinä. Liikkuminen ja liikuskelu auttavat palautumisessa, ylläpitävät ja edistävät elimistön vastustuskykyä. Moni tunnistaa, kuinka liikkumisen jälkeen mieli kirkastuu.
Liikkumisen hyödyt ovat monille tuttuja puheissa, mutta käytännön merkitys vaikuttaa jäävän liian usein puheen tasolle.
Liikkumattomuutta ei ratkaise aamulenkki tai joogatuokio. Toistuvat teot ratkaisevat. Tasapainoinen kokonaisuus muodostuu arjen rutiineista, arkiliikkumisesta, palautumisesta, nukkumisesta, ravinnosta, sopivasti kuormittavasta liikunnasta, työstä ja työpäivän aikaisesta liikkumisesta. Tasapainoa täytyy hakea aika ajoin – joskus elämä kuormittaa enemmän ja silloin keho kaipaa lempeämpää liikettä ja huolenpitoa.
Ota yhteyttä omaan työterveystiimiisi ja kartoita, miten työfysioterapeutti voi tukea työyhteisönne työkykyä.
Asiantuntija: Sanna Salu, työfysioterapeutti, fysioterapeutti YAMK
Haluatko kuulla, miten voimme tukea teidän työyhteisönne hyvinvointia?
Rakennetaan yhdessä työterveysratkaisu, joka pitää sekä kehon että mielen kunnossa.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittäviä kustannuksia työnantajille. Työfysioterapeutti tuo yritykselle konkreettisia säästöjä ja työntekijälle nopeaa tukea.
Liike edistää terveyttä, mutta TULE-terveyden kohdalla liiallisella kuormituksella voi olla myös haittavaikutuksia. Työfysioterapeutti auttaa löytämään tasapainon.