Artikkeli
Yleislääkärin vinkit tuovat lisää virtaa talvikauteen. Kun arjen peruspalikat ovat kunnossa, samalla lisääntyy vastustuskyky viruksia vastaan.
Hyvä arki on parasta ennaltaehkäisyä niin vetämättömyyttä kuin vaikkapa flunssaa vastaan. Tätä mieltä on yleislääkäri Pekko Parviainen Pihlajalinnasta.
− Asian voi tiivistää neljään perusasiaan: syö monipuolisesti, nuku riittävästi, liiku ja vältä alkoholia ja tupakkaa, toteaa Parviainen. Hän korostaa, että kun arki on tasapainossa, myös mieli voi silloin paremmin. Juuri mielen tasapaino korostuu hetkinä, jolloin maailman tilanne voi lisätä huolta ja epävarmuutta.
− Mitä raskaampi tilanne, sitä tiukemmin kannattaa pitää kiinni rutiineista, Parviainen sanoo.
Liikunta on keskeinen keino pitää huolta omasta terveydestään. Se parantaa fyysistä kuntoa ja ennaltaehkäisee esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia.
− Liikunta vähentää stressiä sekä masennuksen ja ahdistuksen tunteita. Lisäksi se parantaa unen laatua, Parviainen toteaa. Hän korostaa, että jo arkiliikunta tekee hyvää: kauppareissu voi tarjota oivan ulkoilumahdollisuuden, portaiden reipas kävely nostaa sykettä ja metsälenkki antaa mahdollisuuden hiljaisuudesta nauttimiseen.
UKK-instituutin virallisten liikuntasuositusten mukaan viikkoon olisi hyvä sisältyä sekä lihaskuntoharjoittelua että pulssia nostavaa liikuntaa, jossa tulee hiki. Jos liikkumaan ei tule lähdettyä yksin, kannattaa sopia vaikkapa yhteisestä lenkistä työkaverin tai ystävän kanssa.
− Aina ei ole mahdollisuutta varata liikkumiseen pitkää aikaa, mutta pienilläkin asioilla on merkitystä. Jos esimerkiksi vie lapsen harrastukseen, kannattaa autossa odottelun sijasta ottaa mukaan lenkkivaatteet ja suunnata kävelylle.
Jos oma olo tuntuu nuutuneelta, Parviainen neuvoo miettimään, nukkuuko tarpeeksi ja syökö säännöllisesti ja monipuolisesti. Mitä väsyneempi on, sitä helpommin myös mieli kiristyy. Unentuloa voi helpottaa esimerkiksi se, ettei juuri ennen nukkumaanmenoa katsele televisiota tai lue uutisia, jotka voiva tuoda huolta ja levottomuutta.
− Itseään kannattaa kuunnella. Mikäli huomaa esimerkiksi uutisten ahdistavan, voi olla järkevää, että uutiset lukee tai katselee vain kerran päivässä, ei yhtenään, Parviainen toteaa.
Mikäli kärsii univaikeuksista useamman viikon ajan, kannattaa hakeutua lääkäriin. Sama pätee ahdistuneeseen oloon.
− On tärkeää, ettei jää yksin, vaan hakee tarvittaessa apua, onpa kyse työn tuomasta kuormittuneisuudesta tai jatkuvasta väsymyksestä.
Nuutuneen olon taustalla voi olla myös kaamosmasennus, josta kärsii noin 1 % suomalaisista. Parviainen sanoo, että tämän lisäksi 10−30 % kärsii talvikuukausien aikana lievemmästä kaamosoireilusta ilman varsinaista masennusta. Tätä tilaa kutsutaan kaamosrasitukseksi.
− Tyypillisiä kaamosrasituksen oireita ovat talvikuukausina ilmenevä makeannälkä, lihominen, väsymys ja liikaunisuus.
Parviaisen mukaan lieviin oireisiin voi tuoda helpotusta kirkasvalolamppu. Mikäli oireet ovat hankalat, kannattaa hakeutua lääkärin hoitoon.
Yleisen henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeä pitää yhteyttä läheisiin. Puhelinsoitto, viesti tai kortti ovat hyviä tapoja osoittaa, että toinen on tärkeä, jos välimatkojen takia kasvokkain näkeminen on hankalaa.
Yksi hyvinvoinnin kulmakivistä on ruoka. Se tarkoittaa paitsi syömistä säännöllisesti, myös ravinnon monipulisuutta. Vastustuskyvyn kannalta esimerkiksi marjojen, vihannesten ja kasvisten merkitys on tärkeä.
− Jos pakkasessa on esimerkiksi herukoita, mustikoita tai mansikoita, niitä kannattaa syödä sellaisenaan, käyttää aamupuuron lisukkeena tai tehdä vaikka marjarahka.
Parviaisen mukaan purkista otetun C-vitamiinin tehosta flunssan ennaltaehkäisijänä ei juuri ole tutkimusnäyttöä, kuten ei sinkistäkään – joka tosin voi lyhentää flunssan kestoa.
− Sen sijaan D-vitamiinia kannattaa ottaa purkista. Tämän lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota, että syö runsaasti kasviksia ja kalaa.
Ruokavalion on tärkeä sisältää myös maitotuotteita ja tarpeeksi proteiinia.
− Tupakasta kannattaa sen sijaan hankkiutua eroon – jo senkin takia, että se lisää tutkitusti infektioherkkyyttä. Alkoholi taas on omiaan heikentämään mielialaa.
Sairastelun välttelyssä tuttu juttu on hyvä käsihygienia. Käsien pesulla ja esimerkiksi sillä, että muistamme yskiä hihaan, emmekä toista päin, on iso merkitys tautien leviämisen hallinnassa.
Moni sairastaa talvella tavallisen flunssan. Parviainen muistuttaa, että onpa kyseessä tavallinen nuhakuume tai epäily koronasta, oleellista on malttaa sairastaa kotona. Näin ei tartuta muita, ja esimerkiksi flunssassa paraneminen on yleensä nopeampaa, kun lepää tarpeeksi.
Huolettaako oma tai lapsesi terveydentila? Yleislääkärimme ovat kohdattavissa sekä toimipisteessä että etänä.
Varaa aika yleislääkärille verkkoajanvarauksestamme tai puhelimitse asiakaspalvelumme kautta.
Voit asioida myös yleislääkärin chat-vastaanotolla ilman ajanvarausta.
Kun flunssa tekee tuloaan, kannattaa levätä. Samalla suojaa toisia, kun ei levitä pöpöjä esimerkiksi työpaikalla, kirjoittaa terveydenhuollon erikoislääkäri Sinikka Bots.
Sairaana liikkuessa kunto ei kehity ja sairaus voi pahentua. Sairastelun jälkeen täytyy liikkuminen muistaa aloittaa maltillisesti.
Hiihtäminen, laskettelu ja jääkiekko kuuluvat suomalaisten suosituimpiin talviurheilulajeihin. Pihlajalinna auttaa takaisin ladulle, rinteeseen ja jäälle, jos haaveri sattuu.