Rohkeasti ladulle ja jäälle! Vammojen pelon takia ei kannata välttää liikuntaa

Auh, kylläpä olkapäähän sattuu! Miten ihmeessä menetin tasapainoni niin, että horjahdin alamäen kurvissa ja päädyin nelinkontin umpihankeen? Edessä piti olla täydellinen ulkoilupäivä: aurinkoa, hyvässä kunnossa oleva latu ja eväät repussa. Kukaan ei toivo kaatuvansa, mutta jos haaveri sattuu, sitä ei kannata jäädä harmittelemaan. Tärkeintä on selvittää mahdollisimman nopeasti, kuinka pahasti on sattunut ja millaista hoitoa mahdollisesti tarvitaan, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Petri Venesmaa Kuopion Pihlajalinnasta.

Yksi lääkärikäynti riittää

Hiihtäjän tyypillisin haaveri on olkapäävamma, koska kädellä ottaa helposti vastaan kaatuessaan. Venesmaan mukaan valtaosa olkapäävammoista on pieniä venähdyksiä, jotka paranevat itsestään muutamassa päivässä tai viikossa. Hyvä merkki on, jos käsi liikkuu tavalliseen tapaan: ranne taipuu ja käden pystyy nostamaan normaalisti kohti kattoa, vaikka liikkeisiin liittyisi jonkin verran kipua.

Lievissä venähdyksissä kättä voi käyttää kivun sallimissa rajoissa, ja kipua voi lievittää apteekissa reseptivapaasti myytävillä tulehduskipulääkkeillä, Venesmaa sanoo.

Jos käsi ei liiku kuten yleensä, siinä on sietämätön kipu tai se on turvonnut, kannattaa hakeutua mahdollisimman pian lääkäriin. Esimerkiksi röntgeniin, jolla selvitetään mahdollinen murtuma, pääsee Pihlajalinnassa arkisin saman tien. Lääkäri lukee kuvat viipymättä ja samalla käynnillä tehdään suunnitelma jatkohoidosta.

Tarkka ja nopea diagnoosi

Jääkiekossa ja laskettelussa urheiluvammat kohdistuvat usein polveen. Lievät vammat, kuten sisemmän sivusiteen venähdys, paranevat useimmiten itsestään, mutta jos nivelkierukka repeää tai eturistiside menee poikki, tarvitaan aina lääkäriä.

On hyvä, jos asiakas osaa kertoa lääkärille taustaksi, miten vamma on sattunut. Lääkärin tehtävä puolestaan on tehdä diagnoosi ja kertoa mahdollisista tutkimuksista tai jatkohoidosta niin, että asiakas tietää koko ajan, mitä tutkitaan tai hoidetaan ja miksi. Jos polvi on turvoksissa eikä jalalle pysty laskemaan painoa, magneettikuvaus antaa nopean ja tarkan tiedon vammasta. Kun diagnoosi on selvillä, Pihlajalinnan lääkäri arvioi heti kokonaistilanteen. Hän kertoo esimerkiksi, kuinka kauan kuntoutumisessa tyypillisesti menee aikaa.

Mikäli polvesta joudutaan korjaamaan leikkauksella eturistiside ja asiakas tekee fyysistä työtä, kuntoutumiseen työkykyiseksi menee useimmiten kaksi tai kolme kuukautta.

Tehokas kuntouttaminen tepsii

Jotta paluu takaisin liikkumaan ja arkielämään olisi mahdollisimman nopea, Pihlajalinna kiinnittää erityistä huomiota vammojen hoitamiseen niin sanotusti loppuun saakka. Fysioterapeutti kontrolloi leikkauksen jälkeistä kuntoutumista muutaman viikon päästä leikkauksesta.

Tehokkaalla kuntouttamisella on suuri merkitys leikkauksen jälkeen. Yhä useammin käy niin, että leikkaus voidaan välttää kokonaan tehokkaalla ja asianmukaisella kuntoutuksella. Jos polven venähdys on lievä ja itsellään parantuva, rinteeseen tai jäälle voi päästä takaisin jo parissa viikossa.

Tavatonta ei silti ole sekään, että polven palautuminen ennalleen vie neljästä kuuteen viikkoa. Oleellista tällöin on kuntoutumisen suunta: jos vaivat helpottavat, aika on yleensä riittävä lääke. Jos taas tilanne säilyy ennallaan tai pahenee, lääkärille kannattaa hakeutua herkästi uudelleen.

Toisinaan lievissä venähdyksissä sovitaan, että asiakas tulee kontrollikäynnille esimerkiksi kahden viikon kuluttua, jolloin varmistetaan, että tilanne on helpottamassa. Jos näin ei ole, on yleensä syytä harkita jatkotutkimuksia.

Maltillisuus kannattaa

Vaikka haavereita ei voi aina välttää, Venesmaa kehottaa malttiin talviurheilussa. Parasta vammojen ennaltaehkäisyä on harrastaa taitojensa mukaan. Aloittelijan ei kannata hakeutua liian jyrkkään rinteeseen tai harvakseltaan hiihtävän vaativimpien alamäkilaskujen ladulle.

Myös varusteiden on hyvä olla asianmukaiset, ja lasketellessa ja luistellessa kannattaa käyttää aina kypärää. Hyvä turva jokaiselle ulkona liikkujalle on kännykkä taskussa, jolloin pystyy tarvittaessa hälyttämään apua itselle tai toiselle ulkoilijalle, Venesmaa muistuttaa.

Terveyden kannalta suurin riski on liikkumattomuus. Vammojen pelon takia ei kannata jäädä kotisohvalle. Ulkoilu ja liikunta ovat mainio yhdistelmä niin fyysisen kunnon kuin mielen hoitamisen kannalta. Talvisesta luonnosta on helppo löytää itselle mielekäs laji: luistelu, hiihto, laskettelu, retkeily tai vaikka lumikenkäily.