Hoitajat Pihlajalinnan tummansinisessä ja lilassa työasussa seisovat vierekkäin ja katsovat kohti kasvomaskit päällä.

Koronavirus

Korona voi oireilla tavallisen flunssan tavoin, olla joko lähes tai kokonaan oireeton tai aiheuttaa monenlaisia ja vaikeitakin oireita.

Koronavirus

Korona voi oireilla tavallisen flunssan tavoin, olla joko lähes tai kokonaan oireeton tai aiheuttaa monenlaisia ja vaikeitakin oireita.

Mikä on koronavirus?

Koronaviruksia on useita, joista SARS-CoV-2-virus aiheutti maailmanlaajuisen COVID-19-pandemian 2020-luvun alkupuolella. Taudinkuva on lieventynyt pandemian ajoilta, mutta koronavirus aiheuttaa edelleen oireita kuten kuumetta, yskää ja hengenahdistusta. Oireet vaihtelevat lievistä vaikeisiin, ja osalla tartunta voi olla oireeton.

Vakavan sairauden riski kasvaa esimerkiksi iän ja perussairauksien myötä. Tehokas suoja vakavalta taudilta ja sen seurauksilta on rokotus.

Varaa aika koronarokotukseen

Varaa aika rokotukseen soittamalla asiakaspalveluumme. Varmistamme samalla, että koronarokotetta on saatavilla haluamassasi toimipisteessä.

Koronarokotteen antaa sinulle rokotehoitaja. Saat rokotteen käyntisi yhteydessä, sinun ei tarvitse ostaa sitä erikseen.

Jos olet saapumassa samalle rokotusvastaanotolle useamman rokotettavan, esimerkiksi perheen, kanssa, varaathan jokaiselle perheenjäsenelle oman ajan.

Koronarokotetta on saatavilla myös Punkkibussista. Olethan siitä etukäteen yhteydessä: [email protected].

Jos tarvitset varmuuden koronavirustartunnasta

Varaa aika koronatestaukseen suoraan verkkoajanvarauksesta tai puhelimitse asiakaspalvelumme kautta.

Onko sinulla työterveys Pihlajalinnassa?

Varaa aika työterveysasiakkaana.

Voit varata ajan verkkoajanvarauksen tai oman työterveystiimisi kautta. Tarkasta ohjeet palveluiden käytöstä omalta työterveyshoitajaltasi.

Varaa aika työterveysasiakkaana

Chatin kautta pikainen yhteys asiantuntijaan

Etänä voidaan hoitaa monenlaisia akuutteja vaivoja, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimista.

Pihlajalinnan chat-vastaanotolla saat yhteyden ilman ajanvarausta yleislääkäriin sekä lastenlääkäriin. Chatin kautta saat apua esimerkiksi seuraavin vaivoihin:

  • flunssa, nuhakuume ja vilustuminen

  • päänsärky

  • vatsaoireet

  • ihottuma

  • silmätulehdus.

Pääset chattiin suoraan selaimella tai Terveyssovelluksen kautta.

Siirry chat-vastaanotolle

Kuinka koronavirus tarttuu?

Koronavirus leviää pisaratartuntana, kun tartunnan saanut henkilö esimerkiksi aivastaa. Virus kulkeutuu myös ilmassa pienten hiukkasten, eli aerosolien, kautta. Näitä pieniä hiukkasia muodostuu ilmaan monin tavoin, kuten puhuessa tai laulaessa.

Jos virustartunnan saanut yskii ja koskettaa toista henkilöä sen jälkeen, voi koronavirus tarttua myös kosketuksen välityksellä. Tartunnan voi myös saada pinnoilta, kuten ovenkahvasta, mutta virus ei säily pinnoilla pitkään.

Koronavirustaudin oireet

Koronavirustaudin tyypillisimmät oireet ovat flunssan kaltaisia:

  • päänsärky, haju- tai makuaistin häiriöt

  • nuha tai nenän tukkoisuus

  • yskä

  • hengenahdistus

  • voimattomuus tai väsymys

  • lihaskivut

  • kurkun karheus

  • kuume

  • pahoinvointi, oksentelu ja ripuli.

Vakavimmissa tapauksissa sairastunut voi saada muun muassa keuhkokuumeen. Tauti voi olla erityisen haastava riskiryhmään kuuluville henkilöille, kuten iäkkäille.

Kauanko korona kestää?

Tyypillisesti korona kestää muutamia päiviä. Mikäli oireet pitkittyvät tai tulee jälkitauteja, oireiden kesto voi olla jopa viikkoja. Koronainfektioon liittyy osalla sairastuneista myös pitkäaikaisoireita, joiden kesto voi olla huomattavasti pidempikin.

Minkä tahansa infektiotaudin oireet voivat tilapäisesti pitkittyä suhteessa niiden keskimääräiseen kestoon.

Lue myös: Pitkäkestoinen korona eli long covid

Milloin koronaviruksen vuoksi tulisi hakeutua lääkäriin?

Hakeudu lääkäriin mikäli sinulla on jatkuva korkea kuume, yleisvointisi on huono, oireet ovat rajuja tai sinulla on esimerkiksi hengitysvaikeuksia. Ammattilaisen puoleen on myös hyvä kääntyä herkästi, jos

  • sinulla on yleissairauksia, kuten sokeritauti, sydän- ja verisuonitauti

  • olet raskaana

  • olet saanut aiemmin laskimotukoksia

  • sinulla on muuten kohonnut laskimotukosten riski (hormonaalinen ehkäisy, hormonikorvaushoito, ylipaino, olet ollut leikkauksessa tai kipsihoidossa tai muuten vuodelevossa).

Mahdollisen koronavirusinfektion hoitoon saat apua yleislääkärin, infektiolääkärin tai oman työterveytesi kautta.

Varaa aika yleislääkärilleVaraa aika infektiolääkärille

Koronan jälkioireet ja niiden hoito

Koronavirusinfektiosta paraneminen on yksilöllistä. Koronavirusinfektion jälkeen voi esiintyä muutamien viikkojen ajan erilaisia oireita, kuten

  • lihaskipu

  • päänsärky

  • rytmihäiriöt

  • ruoansulatusoireet

  • hengitystieoireet

  • väsymys.

Koronavirusinfektioon voi tulla myös erilaisia jälkitauteja. Koronan jälkitauteja voivat olla esimerkiksi

Koronavirusinfektio lisää veren hyytymistaipumusta, joten sen komplikaatioina voi esiintyä alaraajan syviä laskimotukoksia, keuhkoveritulppa tai aivoverenkiertohäiriöitä.

Joillain potilailla voi esiintyä vireystilan laskua eli väsymystä. Pitkään jatkuva väsymys voi olla merkki pitkäkestoisesta koronasta eli long covidista.

Koronan jälkitauteja ja oireita hoidetaan omahoidolla tai lääkäri voi määrätä sinulle erilaisia oireita lievittäviä lääkityksiä. Myös terveelliset ja säännölliset elintavat, lepo sekä riittävä nesteiden saanti ja vitamiinit, erityisesti D-vitamiini, voivat edesauttaa toipumista.

Paras tapa edistää koronasta toipumista ja ennaltaehkäistä jälkitauteja ovat riittävä lepo ja maltti toipumisen kanssa. Liikunnan aloittaminen koronavirustaudin jälkeen tulisi tehdä kärsivällisesti ja tarvittaessa ammattilaisen antamin ohjein.

Tietoa muista tartuntataudeista

Hymyilevä henkilö paksussa talvitakissa ja pipossa kantaa polttopuita puuvajassa aurinkoisena päivänä.

Myyräkuume

Myyräkuume paranee yleensä itsestään, mutta voi aiheuttaa vakaviakin oireita. Tautia tavataan eniten loppukesästä ja syksyllä.

Pieni lapsi pitää sitruunaa kädessään ja hymyilee, samalla kun saa aamiaista kulhosta.

Adenovirus

Adenoviruksia esiintyy Suomessa ympäri vuoden, mutta erityisesti talvikuukausina ne aiheuttavat enemmän tartuntoja. Virus voi aiheuttaa monenlaisia oireita.

Kaksi nuorta kävelee syksyisellä kadulla vierekkäin ja hymyilee toisilleen, toinen pukeutuneena keltaiseen sadetakkiin ja toinen vihreään takkiin.

Mykoplasma

Mykoplasma aiheuttaa usein nuhaa ja yskää. Toisinaan taudin aiheuttama yskä voi jatkua pitkäänkin. Tautiin sairastuvat useimmiten kouluikäiset lapset ja nuoret aikuiset. 

Ruskeatukkainen mies on käpertyneenä keltaiseen peittoon sängyssä ja niistää nenäänsä.

Influenssa

Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Tarttuvaa tautia esiintyy runsaasti joka talvi.

Mies ja sylissä olevat pienet lapset.

Lapsen flunssa eli nuhakuume

Lapsen flunssa aiheuttaa nuhaa, tukkoisuutta, yskää, kurkkukipua ja usein myös kuumetta. Tärkein hoitokeino on lepo.

Kaksi asiakasta istuu Pihlajalinnan käytävällä tuoleissa.

Pitkäkestoinen korona eli long covid

Pitkäkestoinen korona eli long covid alkaa noin kolmen kuukauden sisällä sairastetusta koronavirusinfektiosta. Oireita ovat muun muassa aivosumu, tykytys ja uupumus.