Matala ferritiini ja raudanpuute
Matala ferritiini kertoo usein raudanpuutteesta, joka voi aiheuttaa väsymystä, heikentynyttä jaksamista ja muita oireita ilman varsinaista anemiaa.
Matala ferritiini ja raudanpuute
Matala ferritiini kertoo usein raudanpuutteesta, joka voi aiheuttaa väsymystä, heikentynyttä jaksamista ja muita oireita ilman varsinaista anemiaa.
Mikä on ferritiini ja raudanpuute?
Ferritiini on elimistön varastorautaa kuvaava proteiini. Kun ferritiinitaso on matala, se viittaa, että elimistön rautavarastot ovat tyhjentyneet, vaikka hemoglobiiniarvo olisi vielä normaali. Tilaa kutsutaan myös piileväksi raudanpuutteeksi.
Matala ferritiini voi aiheuttaa oireita, kuten jatkuvaa väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja levottomien jalkojen tunnetta. Raudanpuute voi kehittyä pitkällä aikavälillä huomaamatta, ja sen taustalla voi olla esimerkiksi vähäinen raudansaanti, runsaat kuukautiset tai imeytymishäiriöt.
Oikea diagnoosi ja hoito voivat tuoda merkittävää helpotusta arkeen. Ferritiinitason mittaus verikokeella on helppo tapa tutkia rautavarastojen tilaa. Raudanpuutetta voidaan hoitaa ruokavaliomuutoksilla, rautalisillä tai tarvittaessa suonensisäisellä rautahoidolla eli rautainfuusiolla.
Ajanvaraus
Epäiletkö matalaa ferritiiniä tai kärsitkö oireista? Voit varata ajan yleislääkärille, sisätautien erikoislääkärille, gynekologille, geriatrille tai työterveyslääkärille.
Ferritiinin voi mittauttaa ilman lääkärin lähetettä yksittäisenä laboratoriotutkimuksena tai osana kattavampaa laboratoriotutkimuspakettia.
Ferritiinin viitearvot
Ferritiin viitearvot voivat vaihdella sukupuolen ja iän mukaan mukaan.
Naiset: 15–120 µg/l (mikrogrammaa litrassa)
Miehet: 30–400 µg/l
Lapset: 7–140 µg/l (riippuen iästä)
Kun ferritiiniarvo on alle 30 µg/l, puhutaan usein matalasta ferritiinistä. Raudanpuute voidaan diagnosoida, kun ferritiinitaso on alle 20–25 µg/l.
Kohonneet ferritiiniarvot voivat viitata liialliseen raudan kertymiseen elimistöön, kroonisiin tulehdustiloihin, maksasairauksiin tai muihin terveysongelmiin. Näissä tapauksissa tarvitaan lisätutkimuksia syyn selvittämiseksi.
Mitä oireita matala ferritiini ja raudanpuute aiheuttavat?
Matala ferritiini ja raudanpuute voivat aiheuttaa monenlaisia oireita. Oireet kehittyvät usein vähitellen ja voivat aluksi olla huomaamattomia. Yleisimpiä oireita ovat:
väsymys ja jaksamattomuus
kalpeus ja vaaleat ikenet
hengästyminen pienestäkin rasituksesta
keskittymisvaikeudet ja muistiongelmat
päänsärky ja huimaus
levottomat jalat
masennus ja mielialan vaihtelut.
Oireet vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun ja jaksamiseen.
Naisen raudanpuute
Naiset ovat erityisen alttiita raudanpuutteelle biologisista syistä. Yhdessä kuukautiskierrossa menetetty veri sisältää noin 15–30 µg rautaa, mikä on huomattava määrä suhteessa päivittäiseen 1–2 µg:n raudansaantiin ravinnosta. Runsaat kuukautiset ovat yksi yleisimmistä raudanpuuteen syistä 15–50-vuotiailla naisilla.
Raskaus ja imetys lisäävät merkittävästi raudan tarvetta. Myös naisten hormonivaihtelut voivat vaikuttaa raudan imeytymiseen. Lisäksi naisten pienempi lihasmassa ja sen vähäisempi myoglobiini tarkoittaa, että rautavarastot ovat lähtökohtaisesti pienemmät kuin miehillä.
Matala ferritiini voi liittyä naisilla myös terveysongelmiin, kuten kilpirauhasen vajaatoimintaan tai liikatoimintaan, endometrioosiin tai fibromyalgiaan. Naisten on erityisen tärkeää tarkkailla oireitaan ja hakeutua tutkimuksiin, jos epäilee raudanpuutetta.
Ferritiinin mittaus
Ferritiinin mittaus tapahtuu verikokeella, joka voidaan ottaa osana laajempaa verikoetta tai erillisenä tutkimuksena. Pihlajalinnassa ferritiinin mittaus kuuluu useisiin laboratoriotutkimuspaketteihin.
Ferritiinin mittauksen sisältävät laboratoriopaketit
Miten ferritiinitasoja voi nostaa?
Ferritiiniarvoja voidaan nostaa sekä ruokavalion että rautalisien avulla.
Rautapitoinen ruokavalio sisältää runsaasti hyviä raudan lähteitä, kuten
sisäelimet (maksa, munuaiset)
punainen liha
täysjyväviljatuotteet
pavut ja linssit
tummanvihreät lehtikasvit
pähkinät ja siemenet.
Raudan imeytymistä voi tehostaa syömällä C-vitamiinipitoisia ruokia samalla aterialla, kuten sitrushedelmiä, marjoja, paprikaa ja kiivihedelmää. C-vitamiini auttaa muuntamaan raudan imeytyvään muotoon.
Kalsiumia sisältävät ruuat sekä tee ja kahvi voivat heikentää raudan imeytymistä. Rauta imeytyy parhaiten tyhjään vatsaan.
Jos ruokavalio ei riitä nostamaan ferritiinitasoja, lääkäri voi määrätä rautalisää. Yleensä rautahoito aloitetaan tableteilla, ja annos suurennetaan vähitellen haittavaikutusten välttämiseksi. Rautalisien yleisimpiä haittavaikutuksia ovat vatsakivut, pahoinvointi, ummetus tai ripuli.
Mikäli suun kautta otettavat rautavalmisteet eivät sovi tai eivät riitä nostamaan ferritiinitasoja, voidaan harkita rautainfuusiota. Hoitotoimenpiteessä rautaa annetaan suotaan laskimoon.
Raudanpuutteen korjaaminen vie aikaa. Tyypillisesti rautahoidon kokonaiskesto on vähintään kuusi kuukautta. Sekä hemoglobiinin että ferritiinin nousua seurataan laboratoriokokeilla.
Matalan ferritiinin ja raudanpuutteen asiantuntijapalvelut
Sisätautilääkäri
Sisätautien erikoislääkäri tutkii, diagnosoi ja hoitaa sisäelinten ja aineenvaihdunnan sairauksia, kuten rinta-, vatsa- tai nivelkipuja.
Gynekologi
Gynekologi eli naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri on erikoistunut naistentautien hoitoon, hormonaalisiin ongelmiin sekä gynekologisiin toimenpiteisiin.
Geriatri
Geriatri on ikääntyvien terveyden ja sairauksien asiantuntija, joka hoitaa kokonaisvaltaisesti muisti- ja pitkäaikaissairauksia sekä tukee hyvää terveydentilaa ja elämänlaatua.
Laboratorio
Pihlajalinna tarjoaa kattavat laboratoriotutkimukset. Tutkimukset järjestyvät usein jo vastaanottokäynnin yhteydessä. Saatavilla myös laboratoriotutkimuksia ilman lähetettä.
