Adenoviruksia esiintyy Suomessa ympäri vuoden, mutta erityisesti talvikuukausina ne aiheuttavat enemmän tartuntoja. Virus voi aiheuttaa monenlaisia oireita.
Adenoviruksia esiintyy Suomessa ympäri vuoden, mutta erityisesti talvikuukausina ne aiheuttavat enemmän tartuntoja. Virus voi aiheuttaa monenlaisia oireita.
Adenovirus on yleinen virusryhmä, johon kuuluu noin 60 erilaista virustyyppiä. Adenovirukset ovat erittäin tarttuvia ja leviävät helposti etenkin lasten keskuudessa päiväkodeissa ja kouluissa, mutta myös aikuiset voivat saada tartunnan.
Viruksen itämisaika on tyypillisesti 2–14 päivää. Oireet alkavat useimmiten 5–7 päivän kuluttua altistumisesta. Viruksen aiheuttamat infektiot ovat yleensä lieviä, mutta adenovirus voi aiheuttaa korkean kuumeen, kurkkukipua, silmätulehduksen sekä toisinaan myös vatsaoireita, kuten ripulia.
Adenovirustartunnan voi saada mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta tartuntoja tavataan eniten talvella. Ajoittain esiintyy myös laajempia epidemioita, joiden aikana tartuntojen määrä kasvaa merkittävästi.
Voit varata ajan itsellesi tai toisen henkilön puolesta.
Varaa aika suoraan verkosta. Asiakaspalvelumme auttaa myös ajanvaraukseen liittyvissä asioissa ympäri vuorokauden.
Varaa aika työterveysasiakkaana.
Voit varata ajan verkkoajanvarauksen tai oman työterveystiimisi kautta. Tarkasta ohjeet palveluiden käytöstä omalta työterveyshoitajaltasi.
Etänä voidaan hoitaa monenlaisia akuutteja vaivoja, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimista.
Pihlajalinnan chat-vastaanotolla saat yhteyden ilman ajanvarausta yleislääkäriin sekä lastenlääkäriin. Chatin kautta saat apua esimerkiksi seuraavin vaivoihin:
flunssa, nuhakuume ja vilustuminen
päänsärky
vatsaoireet
ihottuma
silmätulehdus.
Pääset chattiin suoraan selaimella tai Terveyssovelluksen kautta.
Lapset reagoivat yleensä herkemmin adenovirustartuntoihin kuin aikuiset.
Tyypillisiä adenoviruksen oireita lapsilla ovat:
korkea kuume, joka voi nousta nopeasti
pahoinvointi, oksentelu ja ripuli
nuha ja nenän tukkoisuus
yskä
kurkkukipu ja nielemisvaikeudet
silmätulehdus, johon liittyy punoitusta ja ärsytystä.
Erityisesti vauvoille adenovirus voi olla haastava, sillä heidän immuunijärjestelmänsä ei ole vielä täysin kehittynyt. Pienillä lapsilla voi esiintyä vaikeampia oireita, kuten hengitysvaikeuksia, pitkittynyttä ripulia, nestehukkaa ja jopa kuumekouristuksia. Adenovirusinfektio voi aiheuttaa myös jälkitauteja, kuten korvatulehduksen.
Oireet kestävät tyypillisesti 5–10 päivää. Jotkut oireet, kuten silmätulehdus tai ripuli, voivat jatkua jopa kaksi viikkoa.
Aikuisilla adenovirustartunta aiheuttaa useimmiten lieviä hengitystieoireita. Tartunnan saanut voi olla myös täysin oireeton.
Tyypillisiä oireita aikuisilla ovat:
nuha
yskä
lievä tai kohtalainen kuume
päänsärky ja lihaskivut
silmätulehdus.
Aikuisilla adenovirus voi toisinaan aiheuttaa myös vatsaoireita, kuten ripulia.
Aikuisilla adenoviruksen aiheuttama kurkkutulehdus voi olla erittäin kivulias ja muistuttaa oireiltaan bakteerien aiheuttamaa nielutulehdusta. Siihen liittyy usein korkea kuume ja yleinen huonovointisuus.
Adenovirustartunta paranee yleensä itsestään, mutta joskus oireet voivat olla vakavia ja vaatia lääkärin hoitoa.
Hakeudu lääkäriin, jos sinulla tai lapsella on:
korkeaa ja pitkittynyttä kuumetta (yli 3–4 päivää)
hengitysvaikeuksia
runsasta tai pitkittynyttä ripulia tai oksentelua
merkkejä nestevajauksesta, kuten kuiva iho, vähentynyt virtsaaminen tai voimakas väsymys
vaikeita tai pitkäkestoisia silmäoireita.
Lääkärin puoleen on hyvä kääntyä myös, jos kuume palaa takaisin alkuperäisten virusoireiden jo hävittyä.
Aikuiset voivat saada apua mahdollisen adenovirustartunnan aiheuttamiin yleislääkärin, työterveyslääkärin tai infektiolääkärin vastaanotolta. Lääkäri tekee diagnoosin yleensä oireiden perusteella. Laboratoriotutkimuksia ei välttämättä tarvita, mutta ne voivat olla tarpeen vakavammissa tapauksissa tai epidemioiden selvittämisessä.
Lasten sairastaessa apua on saatavilla lastenlääkärin vastaanotolta.
Adenovirukseen ei ole spesifiä lääkehoitoa, vaan hoito on oireenmukaista. Tärkeintä on huolehtia riittävästä nesteytyksestä, levosta ja kuumetta alentavasta lääkityksestä.
Jos tartunnan yhteydessä esiintyy silmätulehdusta, voidaan sitä hoitaa silmätipoilla. Jos silmätulehdus ei rauhoitu tipoilla, kannattaa kääntyä silmälääkärin puoleen.
Adenovirustartuntaa voi ehkäistä samoilla perushygienian keinoilla kuin monia muitakin virustartuntoja. Tärkeimpiä keinoja ovat huolellinen käsienpesu, kontaktien välttäminen muiden sairastuneiden kanssa ja pintojen säännöllinen pyyhkiminen niin kotona kuin töissä.
Tartunnan saaneen tulee malttaa sairastaa tauti rauhassa kotona, jotta tartunnat eivät leviä.
Mykoplasma aiheuttaa usein nuhaa ja yskää. Toisinaan taudin aiheuttama yskä voi jatkua pitkäänkin. Tautiin sairastuvat useimmiten kouluikäiset lapset ja nuoret aikuiset.
Myyräkuume paranee yleensä itsestään, mutta voi aiheuttaa vakaviakin oireita. Tautia tavataan eniten loppukesästä ja syksyllä.
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Tarttuvaa tautia esiintyy runsaasti joka talvi.
Korona voi oireilla tavallisen flunssan tavoin, olla joko lähes tai kokonaan oireeton tai aiheuttaa monenlaisia ja vaikeitakin oireita.
Pitkäkestoinen korona eli long covid alkaa noin kolmen kuukauden sisällä sairastetusta koronavirusinfektiosta. Oireita ovat muun muassa aivosumu, tykytys ja uupumus.
Lapsen flunssa aiheuttaa nuhaa, tukkoisuutta, yskää, kurkkukipua ja usein myös kuumetta. Tärkein hoitokeino on lepo.