Millaisia oireita RSV-tartunta aiheuttaa lapsella?

Lievissä tapauksissa lasten oireet muistuttavat tavallista flunssaa. Lapsella voi olla nuhaa ja nenän tukkoisuutta, kurkkukipua, yskää sekä lievää kuumetta.

Vakavammissa tapauksissa RS-virustartunta voi aiheuttaa lapselle:

• voimakasta yskää

• korkeaa kuumetta

• runsasta limaisuutta, joka vaikeuttaa hengittämistä ja syömistä.

Pienillä vauvoilla voi olla myös hengityksen katkoksia.

Vakavimmillaan RS-virus voi aiheuttaa pienille lapsille keuhkokuumeen, vaikean alempien hengitysteiden infektion tai bronkioliitin eli keuhkoputkien ja keuhkokudoksen tulehduksen. Erityisen alttiita vakavalle RS-virustaudille ovat vastasyntyneet sekä lapset, joilla on perussairauksia. RS-virusinfektio voi kuitenkin olla haastava myös perusterveillä lapsilla.

RS-virus altistaa lapsia myös jälkitaudeille, joista yleisin ovat korvatulehdus.

Lapsilla oireet kestävät yleensä 1–2 viikkoa. Yskä voi vaivata pidempäänkin.

Milloin lapsen kanssa lääkäriin?

Lääkäriin tulee hakeutua, jos:

• lapsella on hengitysvaikeuksia

• lapsi hengittää tavallista nopeammin

• lapsi on väsynyt ja veltto

• lapsi ei juo riittävästi nesteitä tai kieltäytyy syömästä

• kuume on korkea tai pitkittyy yli 3–4 päivän

• kotikeinot eivät riitä limaisuuden ja nuhaisuuden hoitoon, minkä vuoksi syöminen ja hengittäminen on vaikeaa.

Pihlajalinnassa lapset saavat apua lastenlääkärin vastaanotolta sekä lasten päivystyksestä.

Millaisia oireita RSV-tartunta aiheuttaa aikuisella?

Aikuisilla RS-virus aiheuttaa yleensä lievemmän ylähengitystieinfektion. Tyypillisiä oireita aikuisilla ovat:

• nuha

• kurkkukipu

• yskä

• lievä kuume tai lämpöily

• päänsärky

• väsymys.

Aikuinen paranee RS-virustartunnasta tavallisesti 1–2 viikossa ilman erityistä hoitoa.

Yli 60-vuotiaiden sekä riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden kohdalla RS-virus voi aiheuttaa vakavan alahengitystieinfektion tai keuhkokuumeen. Näiden tautimuotojen oireisiin kuuluu voimakasta yskää, hengenahdistusta, korkeaa kuumetta sekä yleistilan heikkenemistä.

Vakavan RS-virustaudin riskiä aikuisilla lisäävät erityisesti astma, keuhkoahtaumatauti, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, diabetes sekä krooninen maksa- tai munuaissairaus. Myös immuunijärjestelmää heikentävät lääkitykset, kuten syövän hoidossa käytetyt lääkkeet, lisäävät riskiä sairastua vakavaan tautimuotoon.

Milloin aikuisen tulee hakeutua lääkäriin?

Hakeudu lääkärin vastaanotolle, jos:

• hengitys vaikeutuu tai ilmenee hengenahdistusta

• hengityksesi on tihentynyt

• kuume nousee korkeaksi eikä laske kotihoidolla

• yleisvointi heikkenee selvästi

• oireet pahenevat nopeasti.

Voit varata ajan yleislääkärille, infektiolääkärille tai työterveyslääkärille. Akuuteissa tapauksissa apua saa myös Pihlajalinnan yleislääkäripäivystyksestä.

Miten RS-virustartuntaa hoidetaan?

RS-virusinfektion hoitoon ei ole varsinaista lääkettä, vaan hoito on oireenmukaista. Tärkeää on riittävä nesteytys. Kuumetta ja kipua voidaan tarvittaessa lievittää tulehduskipulääkkeillä.

Pienten lasten hengittämistä kannattaa helpottaa keittosuolasumutteella tai poistamalla limaa nenäimurilla.

Jos oma tai lapsen sairastaminen huolettaa, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäri osaa arvioida taudin vakavuuden ja hoidon tarpeen.

Miten RS-virustartunnalta voi suojautua?

RS-virus tarttuu herkästi pisaratartuntana esimerkiksi aivastuksen tai yskimisen välityksellä sekä kosketuksen kautta. Virukselta suojautumisessa tärkeintä on:

• Hyvä käsihygienia. Pese kädet säännöllisesti saippualla ja vedellä.

• Malta sairastaa rauhassa kotona. Vältä kontaktia erityisesti pienten lasten ja ikääntyneiden kanssa.

• Yski ja aivasta nenäliinaan tai hihaan, ei käsiin tai ilmaan.

• Vältä koskemasta silmiä, nenää ja suuta pesemättömillä käsillä.

• Puhdista usein kosketeltavat pinnat säännöllisesti.

Virustartuntaa vastaan on myös rokotteita. Rokotteet ovat tarkoitettu raskaana oleville suojaamaan vastasyntyneitä, iäkkäämmille sekä riskiryhmiin kuuluville henkilöille.