Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi eli eläimistä ihmisiin tarttuva tauti. Myyräkuume on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla. Ikäryhmistä eniten tautia esiintyy 35–74-vuotiailla, kun taas lapsilla myyräkuume on harvinainen.

Myyräkuumeen saa yleensä hengittämällä Puumala-virusta sisältävää pölyä. Virus on peräisin myyrien virtsasta, ulosteista tai syljestä. Tartunnan voi saada esimerkiksi:

• siivotessa ulkorakennuksia, joissa myyriä on oleskellut

• käsitellessä polttopuita, joiden seassa on myyrien eritteitä

• mökkeillessä tai metsätöissä erityisesti alueilla, joilla metsämyyräkanta on runsas.

Puumala-virus ei tartu ihmisestä toiseen, vaan tartunta vaatii aina kosketuksen metsämyyrän eritteisiin. Myyräkuumeen itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on tyypillisesti 2–4 viikkoa.

Myyräkuumetapaukset alkavat tyypillisesti nousta loppukesästä, saavuttavat huippunsa syksyllä ja talvella, ja laskevat kevääseen mennessä. Tämä johtuu metsämyyrien ja ihmisten käyttäytymisestä: syksyllä ja alkutalvesta myyriä hakeutuu sisätiloihin lämmön perässä, ja samaan aikaan tehdään syystöitä ulkorakennuksissa.

Myyräkuumeen oireet

Myyräkuume alkaa tyypillisesti äkillisesti nousevalla korkealla kuumeella. Taudin oireet vaihtelevat lievästä flunssankaltaisesta sairaudesta vakavaan, sairaalahoitoa vaativaan tilaan. Myyräkuumeeseen ei yleensä liity hengitystieoireita etenkään taudin alkuvaiheessa, mikä erottaa sen esimerkiksi influenssasta.

Taudin tyypillisiä oireita ovat

• äkillinen korkea kuume, usein 38–40 astetta

• voimakas päänsärky, joka ei helpota tavallisilla kipulääkkeillä

• selkä- ja vatsakivut

• pahoinvointi ja oksentelu.

Myyräkuume saattaa aiheuttaa myös

• näköhäiriötä kuten ohimenevää näön tarkkuuden heikkenemistä

• virtsamäärien vähenemistä

• huimausta.

Miten välttyä myyräkuumeelta?

Myyräkuumetta on vaikea ehkäistä eikä siihen ole olemassa rokotetta. Taudilta voi yrittää välttyä ajoittamalla ulkorakennusten siivoukset kevääseen. Hengityssuojaimen ja hansikkaiden käyttö voi myös pienentää riskiä altistua Puumala-virukselle.

Tupakointi on myös yksi myyräkuumeen riskitekijä. Tupakoitsijoilla tartuntariski on suurempi ja taudin kulku usein vaikeampi. Tupakoinnin lopettaminen on yksi keino vähentää riskiä sairastua vakavaan myyräkuumeeseen.

Milloin lääkäriin?

Korkea kuume ilman ilmiselvää syytä on aina syy hakeutua lääkärin vastaanotolle. Jos ilmenee myös muita oireita, kuten vähäistä virtsan määrää nesteytyksestä huolimatta, ongelmia näön tarkkuudessa, pitkittynyttä päänsärkyä tai sekavuutta, kannattaa viimeistään kääntyä asiantuntijan puoleen.

Mahdolliseen myyräkuumeeseen saat apua yleislääkärin, infektiolääkärin sekä työterveyslääkärin vastaanotoilta. Vastaanotolla lääkäri käy oireesi läpi sekä kysyy mahdollisuuksista altistumiselle. Puumala-virukselle altistumista voidaan epäillä, jos olet oleskellut lähiaikoina alueilla, joissa esiintyy metsämyyriä.

Lopullinen diagnoosi vahvistetaan veri- ja virtsakokeilla laboratoriossa.

Miten myyräkuumetta hoidetaan?

Myyräkuumeeseen ei ole olemassa varsinaista lääkettä, mutta taudin oireita voidaan hoitaa. Tärkeää on riittävästä nesteytyksestä huolehtiminen. Kuumeen aiheuttamia kipuja voi lievittää särkylääkkeillä. Tulehduskipulääkkeet eivät kuitenkaan ole taudissa suositeltuja. Saat tarvittaessa lääkäriltä ohjeet siihen, miten myyräkuumetta tulee hoitaa kotona.

Tauti paranee yleensä itsestään kotioloissa muutamassa viikossa, mutta taudista johtuva väsymys voi jatkua muutamasta viikosta kuukausiin.

Vakavimmissa tapauksissa myyräkuume voi aiheuttaa myös sairaalahoitoa vaativia ongelmia.