Endometrioosi

Mitä endometrioosi on?

Endometrioosi tarkoittaa kohdun limakalvon sirottumatautia. Siitä kärsii noin kymmenen prosenttia synnytysikäisistä naisista. Endometrioosi aiheuttaa erilaisia kuukautisiin liittyviä kipuja, yhdyntäkipuja sekä virtsaamis- ja ulostamiskipuja. Se voi aiheuttaa myös lapsettomuusongelmia.

Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kulkeutuu kohdun ulkopuolelle, mikä aiheuttaa kroonista tulehdusreaktiota sekä arpikudos- ja kiinnikemuodostusta. Endometrioosipesäkkeitä voi kiinnittyä munasarjojen, munanjohtimen, vatsakalvon, vatsaontelon, suolen tai virtsarakon päälle. Jos endometrioosipesäke kiinnittyy munasarjan alueelle, siihen voi kehittyä kysta, endometrioma.

Endometrioosin perussyytä ei tunneta. Todennäköisemmin taustalla on useiden tekijöiden vaikutus. Geneettisillä syillä näyttäisi olevan huomattava merkitys endometrioosin syntyyn.

Mitä ovat endometrioosin oireet?

Tyypillisin endometrioosin oire ovat toistuvat ja kovat kuukautiskivut. Kipu alkaa yleensä ennen kuukautisvuotoa ja helpottaa, kun vuoto alkaa. Kipua voi tuntua myös esimerkiksi yhdynnässä, urheillessa, virtsatessa sekä ulostaessa. Kiputuntemus voi vaihdella ja olla erittäin voimakasta, jopa invalidisoivaa ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

Endometrioosi voi aiheuttaa verivirtsaisuutta ja ulosteen verisyyttä. Myös kuukautisten välivuodot ovat endometrioosipotilailla tyypillisiä.

Endometrioosilla on myös yhteys lapsettomuuteen. Jopa puolelta lapsettomuusongelmista kärsivistä naisista löytyy endometrioosi.

Miten endometrioosi diagnosoidaan?

Endometrioosi todetaan ensisijaisesti oirekuvan perusteella. Gynekologi haastattelee potilasta ja päättelee oireiden perusteella endometrioosin mahdollisuuden.

Gynekologisessa sisätutkimuksessa endometrioosipesäkkeet voivat löytyä kiinteinä, kovina ja kivuliaina nystyröinä, jotka viittaavat sirottumatautiin. Myös kipu ja arkuus kohdun takapinnalla voivat tutkimuksen yhteydessä viitata endometrioosiin.

Endometrioosikystat eli endometriomat näkyvät ultraäänitutkimuksessa, mutta pienet sirottumat eivät erotu tutkimuksessa hyvin. Lantion magneettitutkimuksesta on viime aikoina saatu lupaavia tuloksia endometrioosin tunnistamiseen varsinkin silloin, kun etsitään syvää endometrioosia.

Varmin käsitys endometrioosin laajuudesta saadaan vatsaontelon tähystysleikkauksessa. Virtsaamis- ja ulostamiskipujen yhteydessä tehdään tarvittaessa virtsarakon tähystys ja suolitähystys.

Endometrioosin diagnostiikan ongelma on se, että tutkimus tehdään melkein aina viiveellä eikä silloin, kun oireet ilmenevät. Siksi endometrioosia saatetaan hoitaa jopa vuosia lievinä kuukautiskipuina ennen kuin sairaus varmuudella todetaan.

Miten endometrioosia hoidetaan?

Endometrioosi on krooninen sairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa. Lääkehoidon kulmakivenä on pyrkimys vähentää estrogeenivaikutusta endometrioosikudokseen ja saada aikaan vuodoton tilanne. Näin pystytään pienentämään endometrioosipesäkkeitä ja vähentämään kipua.

Endometrioosikipua hoidetaan tulehduskipulääkkeillä. Hoitomuoto valitaan naisen elämäntilanteen mukaan: jos kivun lisäksi hoidetaan lapsettomuutta, kipulääkkeiden jatkuvaa käyttöä ei suositella.

Endometrioosikivun hoitoon on tarjolla myös hormonaalisia lääkkeitä kuten yhdistelmäehkäisypillerit, ehkäisylaastarit ja –renkaat, hormonikierukka ja minipillerit. Myös muita, tehokkaita hormonihoitoja käytetään. Niiden tavoite on saada aikaan vaihdevuosia muistuttava tilanne ja kuukautisvuodon loppuminen. Hormonaaliset lääkkeet estävät raskaaksi tulemisen, joten niitä ei suositella lapsettomuuspotilaille.

Endometrioosipesäkkeet ja -kystat voidaan poistaa tähystysleikkauksessa. Leikkaushoito vähentää selvästi kipuja, mutta endometrioosi uusiutuu jopa 20–30 prosentilla potilaista ajan saatossa. Erittäin vaikeissa tapauksissa voidaan päätyä kohdunpoistoleikkaukseen.

Lue lisää: Kohdunpoisto

Endometrioosioireet helpottavat raskausaikana. Vaikeassa endometrioosissa suositellaan koeputkihedelmöitystä.

Endometrioosi helpottaa itsestään vaihdevuosi-iässä, kun kuukautiset loppuvat.