Kilpirauhasen liikatoiminta

Mitä kilpirauhasen liikatoiminta tarkoittaa?

Kaulan alaosassa sijaitsevan kilpirauhasen päätehtävänä on tuottaa ja erittää kilpirauhashormoneja. Kilpirauhasen toiminta säätelee monia kehon perustoimintoja, ja sen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa erilaisia oireita esimerkiksi aineenvaihduntaan, kasvuun ja kehitykseen sekä kehon lämmönsäätelyyn.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa kilpirauhanen tuottaa liikaa tyroksiinihormonia, joka kiihdyttää elimistön aineenvaihduntaa. Kilpirauhasen liikatoiminta todetaan yleisimmin 30–40-vuotiailla naisilla. Tavallisimmin sairauden aiheuttaa Basedowin tauti, jossa elimistö tuottaa vasta-aineita omaa kilpirauhastaan kohtaan aiheuttaen autoimmuunitulehduksen. Basedowin tauti on yleisintä nuorilla ja lapsilla.

Kilpirauhasen liikatoimintaa voivat aiheuttaa myös kilpirauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta johtuva struuma, kilpirauhastulehdukset, kilpirauhaskasvain tai tietyt lääkitykset.

Miten kilpirauhasen liikatoiminta todetaan?

Kilpirauhasen liikatoiminta oireilee monin eri tavoin. Mahdollisia oireita ovat

• kohonnut syke

• lämmönsietokyvyn heikkeneminen

• hikoilu

• väsymys

• hermostuneisuus

• painonlasku

• vapina ja lihasheikkous

• suoliston liikatoiminta ja ripuli

• kuukautishäiriöt.

Basedowin tautiin voi liittyä myös silmäoireyhtymä, joka ilmenee silmien punoituksena, turvotuksena ja roskan tunteena silmässä.

Lääkäri toteaa kilpirauhasen liikatoiminnan verikokeiden avulla. Verikokeella mitataan veressä olevan kilpirauhashormonin määrää sekä kilpirauhashormoneja säätelevän TSH-hormonin pitoisuutta.

Jos koet edellä mainittuja oireita tai epäilet kärsiväsi kilpirauhasen liikatoiminnasta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Varhainen diagnoosi ja hoito voivat auttaa estämään tilan pahenemisen ja vähentämään mahdollisia komplikaatioita.

Miten kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan?

Kilpirauhasen liikatoimintaa hoitaa ja tarvittaessa seuraa endokrinologian erikoislääkäri. Kilpirauhasen hoitoon on olemassa lääkehoito, jota tarvittaessa täydennetään radiojodihoidolla tai kilpirauhasen poistoleikkauksella.

Lääkkeet tepsivät useimmissa tapauksissa, ja ne vähentävät kilpirauhashomonien tuotantoa. Lääkehoitoa voidaan hyödyntää, jos kilpirauhanen ei ole suurentunut eikä silmäoireita esiinny. Lääkehoito tepsii sairauteen muutamassa viikossa.

Radiojodihoidossa suun kautta otettava radioaktiivinen jodi tuhoaa osan kilpirauhasen kudoksesta vähentäen siten kilpirauhashormonien tuotantoa. Radiojodihoitoa ei voida tehdä raskaana oleville potilaille. Radiojodihoidon vaikutus näkyy muutamien kuukausien kuluessa. Se voi johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan, jolloin lääkäri määrää elinikäisen kilpirauhashormonikorvaushoidon.

Mikäli kilpirauhanen on huomattavasti suurentunut, voidaan kilpirauhanen poistaa kilpirauhasen poistoleikkauksessa. Usein poistoleikkausta edeltää lääkehoito, jolla hormonitoiminta pyritään normalisoimaan.