Uniapnea on yleinen ja usein huomaamatta jäävä kansantauti

Arviolta miljoona suomalaista eli lähes joka viides sairastaa uniapneaa, mutta moni elää sen kanssa ilman diagnoosia. Uniapnea aiheuttaa yöaikaisia hengityshäiriöitä, jotka heikentävät hapensaantia ja häiritsevät unen laatua. Hengityskatkokset voivat olla joko obstruktiivia eli hengitysteiden ahtautumisesta johtuvia tai sentraalisia eli keskushermostoperäisiä. Obstruktiivinen uniapnea on yleisempi muoto.

Tyypillisin hoitomuoto on unen aikana käytettävä CPAP-laite (Continuous Positive Airway Pressure), joka puhaltaa ilmaa suodattimen läpi hengitysteihin ja pitää ne avoimina.

Monimuotoinen oireisto voi vaikeuttaa tunnistamista

Uniapnean oireet vaihtelevat suuresti yksilöittäin. Tyypillisiä merkkejä ovat kuorsaus, hengityskatkokset, päiväväsymys, päänsärky, keskittymis- ja muistiongelmat, masennus, levottomat jalat ja korkea verenpaine. Jotkut heräävät yöllä haukkomaan henkeä, vessaan tai täysin ilman syytä, ja usein taustalla onkin ollut hengityskatkos.

Monilla oireet syntyvät hitaasti, jolloin oloon ehtii tottua. Väsymyksen tai keskittymisvaikeuksien taustalla epäillään stressiä, kiirettä tai elämäntilannetta.

Joillakin oireet ovat niin lieviä, että diagnoosi tulee yllätyksenä. Toisilla hoitamaton uniapnea heikentää toimintakykyä ja jaksamista merkittävästi. Usein CPAP-hoidon alettua moni havahtuu, kuinka paljon oireita uniapneasta lopulta olikaan.

Uniapnea on yhteydessä useisiin sairauksiin. Se nostaa verenpainetta ja lisää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin tai tyypin 2 diabetekseen. Hoitamattomana uniapnea voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti terveyteen ja hyvinvointiin.

Uniapnean diagnosointi tehdään yleensä yöaikaisella unipolygrafiatutkimuksella, jolla mitataan muun muassa hengitystä, veren happipitoisuutta ja univaiheita. Tutkimus voidaan tehdä myös kotona.

Uniapnean hoito on yksilöllinen matka kohti parempaa unta

Kun uniapneadiagnoosi on varmistettu, lääkäri suosittelee sopivaa hoitomuotoa. Vaihtoehtoina voivat olla CPAP-laite, uniapneakisko, asentohoito tai mikä parhaaksi katsotaan. Diagnoosin jälkeen CPAP-laitteen voi saada sairaalasta tai yksityiseltä uniklinikalta.

CPAP-hoito aloitetaan hoidonaloituskäynnillä, jossa unihoitaja opastaa laitteen käytössä, säätämisessä ja huollossa. Samalla sovitetaan sopivaa maskia ja käydään läpi hoidon tavoitteet. Alkuun voi liittyä epävarmuutta, mutta unilääkäriltä ja hoitajalta saa apua ja tukea hoidon aloitukseen.

Niin monta kuin on erilaisia potilaita, on myös erilaisia alkuja CPAP-hoidon kanssa. Parhaimmillaan laitehoito lähtee heti ensimmäisestä yöstä sujumaan, joskus totuttelu vie aikaa. Kaikki tavat ovat oikeita. Pääasia, että uniapneaa on alettu hoitamaan.

Uniapnean hoito voi olla mullistavaa ja parantaa elämänlaatua merkittävästi. Unihoitajan näkökulmasta palkitsevinta on nähdä potilaan voinnin kohentuvan, vaikka matkaan olisi liittynyt haasteitakin. Etäseuranta tuo potilaalle turvaa ja mahdollistaa hoidon seurannan myös ammattilaisten näkökulmasta.

Mikäli laitehoidosta huolimatta nukkumisen kanssa on edelleen ongelmia, potilas voi saada lisäapua univalmentajalta. Hyvä ja palauttava uni on tärkeä sekä terveyden että arjen sujumisen kannalta.

Asiantuntijat:

Antti Hokkanen, työterveyslääkäri, psykoterapeutti

Asta Hietala, sairaanhoitaja, univalmentaja

Artikkeli on alunperin julkaistu Suur-Jyväskylän lehdessä.