Artikkeli
Urheilu tuo iloa, onnistumisia ja terveyttä. Mutta voiko liikunnasta tai muista arjen tottumuksista tulla riippuvuus? Entä miten päihteet liittyvät nuorten urheilijoiden arkeen?
Riippuvuuksien taustalla toimii aivojen mielihyvän välittäjäaine dopamiini. Se saa meidät kokemaan nautintoa esimerkiksi kovasta treenistä tai voitosta, mutta sama mekanismi voi altistaa myös riippuvuuksille.
Nuoren urheilijan mieli voi olla riippuvuuksille altis, sillä intensiivinen tekeminen ja palkitsevat kokemukset voivat helposti kääntyä pakonomaisiksi.
Riippuvuudet voidaan jakaa kahteen pääryhmään:
Aineriippuvuudet: nikotiinituotteet, alkoholi, huumeet, lääkkeet päihdekäytössä sekä energiajuomat.
Toiminnalliset riippuvuudet: pelaaminen, ostaminen, ahmiminen, liiallinen laihduttaminen ja liikunta, jos se muuttuu pakonomaiseksi.
Usein raja nautinnon ja riippuvuuden välillä on häilyvä. Seuraavat merkit voivat paljastaa, että jokin toiminta tai aineen käyttö on mennyt liian pitkälle:
Nautinto katoaa ja tarvitaan yhä enemmän samaa tekemistä tai ainetta mielihyvän saamiseksi.
Suorituskyky heikkenee ja kehitys lajissa hidastuu.
Fyysiset ja henkiset haitat lisääntyvät.
Lopettaminen tuntuu vaikealta, vaikka haitat tiedostetaan.
Toiminta alkaa viedä tilaa muulta elämältä: kaverit ja muut harrastukset jäävät sivuun.
Ärtyneisyys tai vetäytyminen sosiaalisista tilanteista lisääntyy.
Kun nautinnosta tulee pakkoa, hyöty vähenee ja haitat kasvavat.
Liikunta on terveyden kannalta erittäin hyödyllistä, kun se pysyy tasapainossa. Se kehittää kehoa ja mieltä, tuo sosiaalisia kokemuksia ja tukee palautumista arjen kuormituksesta.
Liiallisena urheilu voi kuitenkin muistuttaa riippuvuutta: harjoittelu vie kaiken ajan, lepo ja sosiaaliset suhteet jäävät taka-alalle ja loukkaantumisriski kasvaa. Nuoren on tärkeää oppia tunnistamaan omat rajansa ja huomata, että palautuminen ja muu elämä ovat yhtä tärkeitä kuin itse harjoittelu.
Nuorten keskuudessa päihteiden kokeilu on valitettavan yleistä. Nikotiinituotteet ja alkoholi voivat heikentää suorituskykyä, hidastaa palautumista ja lisätä loukkaantumisriskiä. Päihteiden käyttö myös antaa selvän etulyöntiaseman niille, jotka panostavat urheiluun ilman päihteitä.
Urheiluyhteisössä aikuisen esimerkin voima on suuri. Jos valmentaja tai huoltaja itse käyttää nuuskaa, alkoholia tai selaa runsaasti puhelinta, voi nuori kokea ristiriitaa ohjeiden ja käytännön välillä. Siksi seuran ja vanhempien on tärkeää olla johdonmukaisia ja näyttää mallia terveistä valinnoista.
Ennaltaehkäisy on aina helpompaa kuin hoito. Terveet rutiinit ja avoin keskustelu ovat ratkaisevan tärkeitä.
Aikuiset mallintavat terveitä tottumuksia. Vanhemmat, valmentajat ja huoltajat näyttävät esimerkillä, miten juhlia onnistumisia ilman päihteitä ja miten käsitellä pettymyksiä rakentavasti.
Joukkueet voivat sopia yhteisistä pelisäännöistä. Kun kaikilla on samat säännöt, houkutuksille jää vähemmän tilaa.
Keskustelu on tärkeämpää kuin kiellot. Nuoren ääntä kannattaa kuulla, ja hänen ajatuksiaan päihteistä ja riippuvuuksista kannattaa kuunnella arvostelematta. Näin on mahdollista säilyttää hedelmällinen keskusteluyhteys, jossa pelisäännöistä voidaan yhteisesti sopia.
Tukea on tarjolla matalalla kynnyksellä. Koulukuraattori, valmentaja, joukkuejohtaja tai vanhempi voi olla ensimmäinen askel avun saamiseen.
Nuoren ei tulisi milloinkaan jäädä huoliensa kanssa yksin. Ensimmäinen askel tilanteen korjaamiseksi on keskustella aikuisen kanssa, jos jokin asia painaa. Avun hakemisen kynnystä tulisi madaltaa puhumalla asiasta varhain nuoren kanssa.
Tukipalveluja nuorille:
Sekaisin-chat tarjoaa keskusteluapua nimettömästi.
Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää kiireellisissä tilanteissa numerossa 09 2525 0111.
Pihlajalinnan nuorten mielenterveyspalvelut tarjoavat moniammatillista tukea mielenterveyden haasteisiin
Urheilu voi olla elämän parasta antia, mutta liiallisena myös altistaa riippuvuuden kaltaiselle käyttäytymiselle. Päihteet puolestaan heikentävät sekä suorituskykyä että hyvinvointia. Aikuisten esimerkillä, yhteisillä pelisäännöillä ja avoimella keskustelulla voidaan rakentaa turvallinen ja terve kasvuympäristö nuorille urheilijoille.
On tärkeää muistaa, että urheilusta saa nauttia. Onnistumisia on lupa juhlia, pettymyksistä voi oppia ja ongelmatilanteissa apua on aina saatavilla.
Asiantuntija: Sanna Pakarinen, sairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja Mielen huoli -hoitaja.
Jos sinulla tai nuorella urheilijallasi on huolia riippuvuuksista, päihteistä tai jaksamisesta urheilun ohella, voit olla suoraan yhteydessä asiantuntijoihimme. He auttavat mielellään ja ohjaavat tarvittaessa oikean tuen piiriin.
Sanna Pakarinen, sairaanhoitaja, psykiatrinen hoitaja: [email protected]
Mia Puuska, psykoterapeutti: [email protected]
Mielen Pihlajalinna auttaa pienissä ja suurissa huolissa. Löydät kaikki Mielen Pihlajalinnan asiantuntijat verkkoajanvarauksestamme.
Voit joko soittaa Mielen huoli -linjalle numeroon 010 312 023 (hinta pvm/mpm) tai asioida linjalla Pihlajalinna Terveyssovelluksen chatissa. Mielen huoli -linja on avoinna arkisin klo 8–18.
Urheiluklinikalta saat apua urheilijan kohtaamiin terveyshaasteisiin. Klinikalla sinua auttavat alan parhaat asiantuntijat.
Riittävä ja laadukas uni on nuoren urheilijan palautumisen ja kehityksen perusta. Hyvä yöuni tukee suorituksia, vähentää vammoja ja tasapainottaa mieltä.
Kantapäähän sattuu astuessa, polvi on kipeä tai selkä oireilee? Moni urheileva lapsi ja nuori kärsii rasitusvammasta, joka olisi mahdollista välttää.
Sairaana liikkuessa kunto ei kehity ja sairaus voi pahentua. Sairastelun jälkeen täytyy liikkuminen muistaa aloittaa maltillisesti.