23.4.2021 Usein kysytyt kysymykset koronavirusrokotuksista

Mikä on rokotusjärjestys?

Suomen koronarokotestrategian tavoitteena on estää koronaviruksen aiheuttamaa tautitaakkaa eli vakavia tautitapauksia, ennenaikaisia kuolemia ja elinvuosien menetystä sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä. Suomen valittu rokotusjärjestys on tehty lääketieteellisen riskinarvion perusteella. Riskinarvion on tehnyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nimeämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR.

Rokotusjärjestys:

1. Koronapotilaita hoitava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon henkilöstö ja asukkaat.
2. 70-vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt.
3. Henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.
4. Muun väestön osalta koronarokotukset etenevät ikäryhmittäin järjestyksessä:

60–69-vuotiaat
50–59-vuotiaat
40–49-vuotiaat
30–39-vuotiaat
16–29-vuotiaat

Voiko työnantaja priorisoida rokotettavat työtehtävien perusteella?

Ei voi, työterveyshuolto noudattaa koronarokottamisessa THL:n ohjetta.

Rokottaako työterveyshuolto asiakkaitaan?

Pihlajalinna rokottaa kaikkia niitä työntekijöitä, joiden kotikunta antaa rokotteita työterveyden käyttöön ja joiden työnantajien kanssa olemme rokotustyöstä sopineet.

Kunnat ohjaavat rokotteiden jakelua. Moni kunta haluaa työterveyshuoltoja mukaan rokottamistyöhön, ja Pihlajalinna on rokottanut jo paljon esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä. Mahdollisesta rokottamisesta Pihlajalinna sopii siis aina työnantajan kanssa, ja työnantaja informoi tästä työntekijöitään.

Saako työntekijä valita rokotteen?

Tällä hetkellä työntekijällä ei ole ollut mahdollisuutta valita rokotetta, vaan annamme rokotteen, jonka kunnasta saamme.

Saako riskiryhmään kuluva rokotuksen työterveydestä?

Riskiryhmiin kuuluvien kannattaa ensisijaisesti hankkia rokote omasta kotikunnasta. Riskiryhmien rokottaminen on hyvässä vauhdissa, ja rokote kannattaa ottaa heti, kun se on mahdollista.