Keitele Group Oy

Yhteistyö ja työkykyjohtaminen rakentui vaiheittain

Pihlajalinna Työterveyden Keitele Groupin yhteistyö tiivistyi vuonna 2022, jolloin sitä lähtivät rakentamaan Pihlajalinnan nimetty työterveyshoitaja Tiina Keränen sekä Keitele Groupin HR-assistentti Maarit Qvick.

- Aivan alussa meillä ei ollut järjestelmällistä HR-toimintoa ja työkyvyn johtamisen käytännöt olivat vielä hajanaisia. Kävimme Tiinan kanssa työkykytapauksia läpi yksi kerrallaan, kunnes malli vähitellen vahvistui ja systematisoitui. Työterveys toi meille kaivattua rakennetta ja tukea arjen tilanteisiin, kertoo Qvick.

Vuonna 2022 HR-resurssia ohjattiin vahvasti työkykyjohtamiseen. Sen myötä työterveysyhteistyötä voitiin laajentaa entistä suunnitelmallisemmaksi. Yhteisiä kokouksia järjestetään säännöllisesti, ja niissä seurataan poissaolojen kehitystä, varhaisen tuen mallin toimivuutta ja henkilöstön hyvinvointia.

Keitele Groupin työterveyssopimus kattaa lakisääteiset työterveyspalvelut sekä työterveyspainotteisen sairaanhoidon. Lakisääteisiin työterveyspalveluihin on liitetty muun muassa erikoislääkärikonsultaatiot, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Kokonaisuus on sisällöltään lähellä Sopiva-palvelukokonaisuutta.

Nykyään yhteistyötä johdetaan paikallisesti ja sitä tukee ohjausryhmä, jossa ovat mukana sekä Keitele Groupin että Pihlajalinnan edustajat. Sopimuksen toteutuksesta vastaa paikallinen työterveystiimi, johon kuuluvat nimetyn työterveyshoitajan lisäksi moniammatillinen asiantuntijajoukko lääkäreistä työfysioterapeutteihin.

Sairauspoissaolojen määrät lähtivät systemaattiseen laskuun

Keitele Groupin henkilöstöpäällikkö Minna Vinkki kertoo, että sairauspoissaolojen vähentäminen on ollut yksi keskeinen tavoite.

- Vuosien aikana sairauspoissaolot ovat vähentyneet useiden prosenttiyksiköiden verran, ja etenkin pitkien poissaolojen määrä on saatu laskuun. Tämä näkyy sekä henkilöstön työssä jaksamisena että kustannuksen hallinnassa. Työkykyjohtaminen ei ole meillä enää reaktiivista vaan ennakoivaa.

Tuloksia on saavutettu ottamalla käyttöön varhaisen tuen malli, hyödyntämällä osasairauspäivärahaa sekä lisäämällä korvaavan työn mahdollisuuksia. Työntekijöiden tilanteet huomioidaan yksilöllisesti ja ratkaisuja etsitään yhdessä työnantajan ja työterveyden kanssa.

- On ollut hienoa nähdä, miten yhteistyö on tuottanut konkreettisia tuloksia. Pihlajalinnassa roolimme on auttaa rakentamaan kokonaisuutta, jossa työkyvyn tukeminen on osa yrityksen arkea ja johtamista. Keitele Group on ottanut tämän tosissaan ja edennyt nopeasti, kertoo Pihlajalinnan asiakkuuspäällikkö Anne Väisänen.

Puuteollisuuden riskit huomioidaan työterveydessä

Puuteollisuudessa merkittäviä riskejä ovat melu, pöly ja tuki- ja liikuntaelimistön kuormitus. Riskien ennaltaehkäisyyn on panostettu muun muassa ergonomiaselvitysten ja työpaikkaselvitysten avulla.

- Työnantajalla on vahva tahtotila ottaa suositukset vakavasti sekä sitoutua henkilöstön terveyteen. Jos olemme suositelleet esimerkiksi uusia suojaimia, työnantaja on hankkinut ne nopeasti käyttöön, kertoo Pihlajalinnan Keränen.

Myös mielenterveyden tukeminen on noussut tärkeäksi teemaksi, kun työntekijäjoukossa on eri-ikäisiä ja erilaisia elämäntilanteita. Keitele Groupilla on hyödynnetty Pihlajalinnan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, kuten keskustelutukea ja varhaista ohjausta, mikä on helpottanut tilanteiden purkua.

Kuvassa Pihlajalinnan nimetty työterveyshoitaja Tiina Keränen sekä Keitele Groupin henkilöstöpäällikkö Minna Vinkki ja HR-assistentti Maarit Qvick.

Saumaton yhteistyö matalalla kynnyksellä

Sekä Pihlajalinna että Keitele Group korostavat avointa ja helppoa yhteistyötä.

- Pieni paikkakunta ja tutut ihmiset tekevät yhteistyöstä ainutlaatuisen. Se luo jatkuvuutta ja luottamusta, mikä näkyy työntekijöiden palautteessa, kertoo Keränen.

- Meillä on matalan kynnyksen yhteys työterveyteen. Esihenkilö voi soittaa suoraan hoitajalle ja kysyä neuvoa akuuttiin tilanteeseen. Tämä on ollut yksi yhteistyön vahvuuksista ja lisää turvallisuuden tunnetta työyhteisössä, kuvailee Vinkki.

Tulevaisuuden painopisteet ovat korvaava työ ja esihenkilöiden tuki

Yhteistyön seuraava askel on korvaavan työn eli määräaikaisen tilapäisen työn mallien vielä vahvempi jalkauttaminen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena on, että jokaisessa tilanteessa löytyy vaihtoehtoja työn jatkamiselle.

- Meille on tärkeää, että pystymme tarjoamaan työntekijälle sairauspoissaolon vaihtoehtona työkykyä vastaavaa työtä, koska työntekijä pääsee usein työn kautta kuntoutumaan takaisin omaan varsinaiseen työhönsä. Silloin sekä työntekijä että työnantaja hyötyvät, tiivistää Qvick.

Lisäksi yhteistyötä syvennetään esihenkilöiden suuntaan, jotta varhainen puuttuminen ja tuki arjessa vahvistuu entisestään. Koulutukset ja työpajat antavat esihenkilöille työkaluja havainnoida työntekijöiden kuormitusta ja käydä varhaisen tuen keskusteluja rakentavasti.

Yhteistyön jatkuvuus ja käytännönläheisyys korostuvat myös siinä, miten kumppanuutta arvioidaan.

- Kolmen vuoden yhteistyön perusteella voin sanoa, että apua on aina saanut ja yhteistyö on ollut saumatonta. Työterveyskumppanina Pihlajalinna tuntuu enemmän työkaverilta kuin ulkopuoliselta toimijalta, kiteyttää Qvick.