Oulun Kärpät Oy

Oulun Kärpät on paljon enemmän kuin huippu-urheiluseura. Kyseessä on monialakonserni, johon kuuluvat liigajoukkueen ja urheiluorganisaation hallintohenkilöstön lisäksi konserniyhtiöt Tunturiviihde Oy sekä Qstock ravintola- ja tapahtumaliiketoimintoineen.

Laajassa ja menestyvässä yrityskokonaisuudessa työterveys ei ole pelkkä lakisääteinen velvoite, vaan strateginen kumppani, joka tukee henkilöstön työkykyä, arjen sujuvuutta ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Kärppien ja Pihlajalinnan välinen työterveyssopimus kattaa koko konsernin henkilöstön. Yhteistyön ytimessä on ennakoiva työkyvyn johtaminen, selkeät hoitopolut ja nimetty työterveystiimi, joka tuntee organisaation toimintaympäristön.

Työterveys osana vastuullista työnantajuutta

Oulun Kärpät Oy:n toimistopäällikkö Minna Voutilainen kuvaa työterveyden roolia kokonaisvaltaisena tukena: "Konsernimme toiminta on monipuolista ja nopeatempoista. Työn kuormitustekijät vaihtelevat merkittävästi urheiluorganisaation, tapahtumatuotannon ja ravintolaliiketoiminnan välillä. Meille on tärkeää, että työterveyskumppani ymmärtää tämän kokonaisuuden ja pystyy tarjoamaan ratkaisuja eri henkilöstöryhmien tarpeisiin."

Voutilaisen mukaan työterveyssopimuksessa korostuu yhteistyön ennakoiva luonne.

"Arvostamme sitä, että työterveys ei reagoi ainoastaan tilanteisiin, vaan tuo aktiivisesti näkemyksiä ja kehitysehdotuksia työkyvyn johtamiseen. Kun tieto kulkee ja keskusteluyhteys on avoin, pystymme toimimaan ajoissa."

"Esihenkilöille on tärkeää, että heillä on selkeä toimintamalli ja mutkaton yhteys työterveyteen tarvittaessa. Kun saamme nopeasti tukea esimerkiksi varhaisen tuen tilanteissa, pystymme reagoimaan rakentavasti ja oikea-aikaisesti. Tämä lisää myös esihenkilöiden varmuutta työkykyasioiden käsittelyssä", kuvailee Voutilainen.

Nimetty työterveystiimi varmistaa jatkuvuuden

Kärppien työterveydestä vastaavat Pihlajalinnan Oulun yksikössä työterveyslääkäri Anne-Maarit Kaimio sekä työterveyshoitaja Kaisa Pelto. Nimetty tiimi mahdollistaa henkilökohtaisen palvelun ja pitkäjänteisen yhteistyön.

"Kun tunnemme asiakkaan toimintaympäristön ja henkilöstörakenteen, pystymme tukemaan työkykyä ennakoivasti. Tavoitteena on, että hoitoon pääsy on sujuvaa ja ratkaisut ovat tarkoituksenmukaisia – oli kyse sitten yksittäisestä terveydellisestä haasteesta tai laajemmasta työhyvinvoinnin kehittämisestä", Kaimio korostaa.

Kaimion mukaan toimiva yhteistyö on avainsana monialakonsernin työterveyshuollossa.

"Suurin vahvuus on luottamus ja avoimuus. Kun organisaatio jakaa meille riittävästi tietoa toiminnastaan ja tavoitteistaan, pystymme räätälöimään palvelua aidosti heidän tarpeisiinsa. Parhaimmillaan työterveys on osa organisaation johtoryhmän keskustelua – ei erillinen tukipalvelu."

Työterveyshoitaja Kaisa Pelto näkee arjen yhteistyön keskeisenä onnistumistekijänä: "Tiivis yhteys organisaatioon mahdollistaa varhaisen tuen mallin toimivuuden. Kun asioihin puututaan ajoissa ja työntekijä saa oikeanlaista tukea, voidaan ehkäistä pidempiä poissaoloja ja tukea työssä jatkamista."

Pelto korostaa myös nimetyn työterveystiimin parantavan asioinnin sujuvuutta ja saavutettavuutta työntekijän näkökulmasta.

"Saavutettavuus ja tuttuus ovat tärkeitä. Kun työntekijä tietää, kehen olla yhteydessä, asiointi on sujuvaa ja luottamus syntyy helpommin. Tämä näkyy myös siinä, että työkykyasioita uskalletaan ottaa esiin ajoissa."

Kuvassa Oulun Kärppien puolustaja Arttu Paaso.

Työterveys investointina suorituskykyyn

Huippu-urheilu, tapahtumatuotanto ja ravintolaliiketoiminta vaativat henkilöstöltä joustavuutta, asiakaspalveluhenkisyyttä ja kykyä toimia vaihtelevissa tilanteissa. Työterveys on keskeinen osa tämän suorituskyvyn tukemista.

Pihlajalinnan Pohjois-Suomen aluejohtaja Kari Kujala tiivistää yhteistyön merkityksen: "Kun työterveys integroidaan osaksi organisaation johtamista, syntyy aito kumppanuus. Kärpissä työterveys nähdään investointina henkilöstön hyvinvointiin ja liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämä luo vahvan perustan pitkäjänteiselle kehittämiselle."

Kujala nostaa esille myös työterveyden konkreettisia vaikutuksia yrityksen tuloksellisuuteen.

"Vaikutus näkyy muun muassa sairauspoissaolojen hallinnassa, työkyvyttömyysriskien vähentämisessä ja henkilöstön sitoutumisessa. Kun työkykyä johdetaan systemaattisesti ja ennaltaehkäisevästi, syntyy mitattavaa hyötyä. Hyvinvoiva henkilöstö on myös vahva osa työnantajabrändiä."