Kuvantaminen

Pihlajalinna Kuvantamisella on käytössään uusi kuvantamislaite, Planmed Verity, joka on niin sanottu kartiokeilatekniikkaan perustuva tietokonetomografia-laite. Laitteella saadaan erittäin tarkkoja kuvia raajojen luista, nivelistä, poskionteloista ja kasvojenluista.

Laitteen paikkaerotuskyky on 0,4 mm, mikä on perinteistä tietokonetomografiaa parempi. Täten luiden hienorakenteen ja muun muassa irtokappaleiden arviointi on tarkempaa. Murtumien havaitseminen ja tarvittaessa luutumisen arviointi onnistuu perinteistä röntgenkuvausta luotettavammin. Erityisesti monimutkaisten tai tavallisessa röntgenkuvauksessa huonosti erottuvien murtumien diagnostiikka on laitteella luotettavampaa kuin perinteisellä röntgenkuvauksella. Kartiokeilakuvaus perustuu röntgensäteiden käyttöön, mutta elimistöön kohdistuva säderasitus on pieni. Säderasitus on vain noin kymmenesosa perinteisestä nivelten tietokonetomografiasta ja vastaa noin viiden päivän luonnon taustasäteilyn määrää.

Tutkittavasta kohdasta kuvataan ohuin leikkein kuvasarja, jonka aikana potilas voi istua tuolissa.

Kuvausindikaatioita lyhyesti:

• Epäselvä vanhemman murtuman tilanne.

• Epäselvä tuoreen trauman tilanne - murtuma vai ei (esim. kasvotraumat)?

• Polvikirurgiassa porakanavien paikkojen määrittäminen.

• Kuvaus saattaa antaa lisäinfoa joskus nilkan/ polven alueen meniski/ rustovaurioista (tarvittaessa varjoaineen kera), kun magneettitutkimuksessa ei ole selvää löydöstä ja oirekuva jatkuu.

• Nenän sivuontelo –diagnostiikassa osteomeataalisen yksikön diagnostiikka ja sivuonteloiden tila.

Kuvauksia tehdään arkisin kello 8-16. Kuvaukseen ei tarvitse varata aikaa, ellei kyseessä ole varjoainekuvaus. Kuvausaikaa on vain 18 sekuntia.

KELA-korvauksen saamista varten tarvitaan erikoislääkärin lähete.

Tutkimuksen kaikki kuvat ja radiologin lausunto valmistuvat pääsääntöisesti saman päivän aikana.

Tiedustelut: p. 09 5601 6251

Magneettikuvantamisen edelläkävijänä Pihlajalinna aloitti ensimmäisten joukossa kuvantamisen 3T-laitteistolla.

3T-laitteistomme edustaa kuvantamisen moderneinta teknologiaa. Tutkimuksessa ei käytetä lainkaan röntgensäteilyä. Turvallisuuden lisäksi tutkimuksella saadaan erittäin tarkka käsitys elimistön eri kudosten rakenteesta. Magneettitutkimus perustuu elimistön omaan, heikkoon magneettisuuteen, josta vahvan magneettikentän avulla saadaan monimutkaisella tekniikalla muodostettua anatomisia kuvia.

Pihlajalinna Dextran magneettiyksikössä käytössä olevalla 3T (=tesla, kenttävoimakkuuden yksikkö) kuvauslaitteistolla saadaan vanhoja magneettilaitteistoja tarkempia kuvia. Kuvauslaitteiston avulla voidaan saada tietoa myös sellaisista tiloista, joita ei aiemmilla laitteilla ollut mahdollista saada.

Magneettikuvaus soveltuu erityisen hyvin tuki- ja liikuntaelimistön (lihakset, jänteet ja nivelet), keskushermoston (pää ja selkäranka) ja vatsan tutkimiseen. Magneettikuvauksen avulla voidaan tutkia myös verisuonia ja tarvittaessa kuvauksessa voidaan käyttää tehosteainetta, ruiskuttaen sitä joko nivelen sisään tai pinnalliseen laskimoon. Varjoaineen annon jälkeen on huomioitavaa, että rintaruokinnassa on pidettävä 24 tunnin tauko.

Magneettitutkimusta ei voi tehdä

• jos asiakkaalla on sydämentahdistin

• jos asiakkaalla on sisäkorvaistute

• jos asiakkaalla on lääkeainepumppu/stimulaattori, joka ei ole irroitettavissa 

• alkuraskauden aikana (ensimmäinen kolmannes)

Jos kehossa on leikkauksen tai onnettomuuden jäljiltä metallia (verisuoniklipsit, stentit, proteesit, sirpaleet), on ennen kuvausta selvitettävä, onko tutkimus mahdollista suorittaa turvallisesti. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa jo etukäteen yhteyttä Pihlajalinnan magneettiyksikköön.

Kuvauksesta saatava tieto tallennetaan sähköiseen kuva-arkistoon. Pihlajalinnan lähettävä lääkäri voi tarkastella kuvia omalta tietokonepäätteeltään, mistä hän näkee myös radiologin antaman lausunnon tutkimuksesta. Ulkopuolisille lähettäjille voidaan tarvittaessa lähettää kirjallinen lausunto ja kuvat cd-muodossa.

Magneettitutkimusta varten asiakas tarvitsee erikoislääkärin lähetteen ja voimassa olevan Kela-kortin. Pihlajalinnalla on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, ja asiakas maksaa tutkimuksesta vain omavastuuosuuden. Vakuutusyhtiön tai työnantajan kustantamaan tutkimukseen tulee olla kirjallinen maksusitoumus.

Vanhin kuvantamismenetelmä, röntgenkuvaus, perustuu röntgensäteiden käyttöön. Eri kudokset vaimentavat läpi kulkevaa röntgensäteilyä eri tavalla, esim. luut enemmän kuin pehmeämmät kudokset.

Nykyään kuvantaminen tapahtuu digitaalisesti. Radiologi tarkastelee kuvia diagnostiselta näyttöpäätteeltä ja antaa kuvista lausunnon. Pihlajalinnassa on käytössä digitaalinen levykuvantaminen.

Tavallista röntgentutkimusta käytetään edelleen paljon, vaikka sen rinnalle on tullut muitakin kuvantamismenetelmiä.

Röntgentutkimuksien säteilyannokset

Tutkimus, efektiivinen annos (mSv), annosvastaavuus *) PA-keuhkokuvina (kpl), annosvastaavuus altistumisaikana taustasäteilylle

Raaja, esim. polvi 0,01 0,3 1 päivä
Nenän sivuontelot 0,03 1 3 päivää
Keuhko (PA-kuva) 0,03 1 3 päivää
Keuhko (PA- ja LAT-kuva) 0,1 3 12 päivää
Kallo 0,1 3 12 päivää
Kaularanka 0,2 7 24 päivää
Mammografia 0,3 10 36 päivää
Rintaranka 1 30 4 kuukautta
Lantio 1 30 4 kuukautta
Lanneranka 2 70 8 kuukautta
Vatsa (natiivi) 2 70 8 kuukautta
Virtsatie (urografia) 4 130 16 kuukautta
Paksusuoli 9,1 300 3 vuotta
*) PA = selän puolelta otetut

Taulukossa esitetyt tiedot vastaavat STUKin selvityksen mukaan keskimääräistä suomalaisen säteilyaltistusta. Niin taustasäteilyn kuin röntgentutkimustenkin aiheuttamat annokset vaihtelevat eri paikoissa. Yli 30 prosentin vaihtelu ei ole harvinaista.

Ultraäänikuvaus perustuu ultraäänen heijastumiseen eri kudoksista ja niiden rajapinnoista. Tutkimuksen avulla voidaan kuvantaa pehmytkudoksia reaaliaikaisesti. Ultraääni on turvallinen kuvantamismenetelmä, koska siinä ei käytetä ionisoivaa säteilyä.

Korkeat ultraäänet heijastuvat kudoksista eri tavoin. Kovista kudoksista kuten luun pinnasta ne heijastuvat kokonaan ja nesteestä kuten virtsarakosta hyvin vähän.

Ultraäänitutkimuksessa tarkastellaan yleensä liikkuvaa kuvaa. Tyypillisiä tutkimuskohteita ovat maksa, sappirakko, munuaiset, haima, perna, kohtu, eturauhanen, virtsarakko ja sydän. Myös pinnallisia pehmytkudoksia, kuten lihakset ja jänteet, voidaan ultraäänellä tutkia.

Suoliston tutkiminen on hankalaa, koska ääniaalto ei etene mahalaukun ja suoliston sisältämissä kaasuissa.

Niin sanotuilla doppler-ultraäänilaitteilla voidaan havaita kohteen liikkumissuunta. Doppler-ultraääntä käytetään lääketieteessä tutkittaessa verenvirtausta. Sillä voidaan tutkia esim. kaulasuonten ahtaumia ja sydämen läppävikoja, joihin liittyy usein poikkeavaa virtausta.