Migreeni
Migreenissä esiintyy päänsärkykohtauksia ja mahdollisesti myös muita oireita. Tavallisesti sykkivä, kova ja jopa lamaannuttava päänsärky kestää muutamasta tunnista kolmeen vuorokauteen.
Migreenikohtauksen laukaisee usein jokin ulkoinen tai sisäinen ärsyke, kuten haju, kirkas valo, stressi, alkoholi, hormonit tai unirytmi. Naisilla myös hormonaalinen kierto voi aiheuttaa kohtauksen. Migreeni on vaaraton, ja noin joka kymmenes saakin migreenikohtauksen joskus elämänsä aikana. Oireiden ilmetessä ensimmäisiä kertoja on hyvä varmistua diagnoosista lääkärin vastaanotolla.
Migreeni jaetaan auralliseen ja aurattomaan migreeniin sen mukaan, esiintyykö päänsärkyä ennen auraoireita. Auraoireet, kuten sahalaitakuvioiset näköhäiriöt ja puutuminen, kestävät tavallisimmin muutamasta minuutista tuntiin. Aurallinen migreeni voi kuitenkin esiintyä myös ilman päänsärkyä.
Aurattomassa migreenissä sykkivä päänsärky puolestaan alkaa ilman esioireita. Molemmissa tyypeissä esiintyy joskus myös pahoinvointia tai oksentelua.
Migreeni diagnosoidaan oireiden perusteella, ja kohtauksia voidaan hoitaa lääkityksellä. Kohtauksen iskiessä lepo pimeässä ja hiljaisessa huoneessa helpottaa oloa.
Lievää kohtausta voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeellä, sekä aikuisilla että lapsilla esiintyvässä migreenissä. Voimakkaat kohtaukset voivat kuitenkin vaatia lääkärin määräämää migreenilääkitystä.
Jos kohtauksia esiintyy usein, harkitaan usein myös jatkuvaa estolääkitystä migreenikohtausten ennaltaehkäisemiseksi. Myös fysioterapiasta voi olla tukea migreenin hoidossa.
Migreeniä voi myös ehkäistä itse välttämällä kohtauksia laukaisevia tekijöitä. Säännöllisen elämänrytmin ylläpitämisestä on kohtauksista kärsivälle hyötyä.