Neurologian erikoislääkäri

Neurologian erikoislääkäri diagnosoi ja hoitaa keskus- ja ääreishermoston sairauksia, poikkeamia ja vammoja. Neurologisia sairauksia ovat esimerkiksi MS-tauti, Parkinsonin tauti, ALS, aivokasvain ja dementia.

Neurologisten sairauksien ensimmäisiä oireita voivat olla esimerkiksi päänsärky, huimaus, muistiongelmat, lihasheikkous, vapina, puutumiset tai tasapainovaikeudet.

Muistihäiriöt ja -sairaudet

Muistihäiriö on yleinen oire. Tavallista unohtelua voi esiintyä joskus jokaisella. Muistisairaudessa sen sijaan muisti ja tiedonkäsittely heikentyvät aivoja rappeuttavan sairauden vuoksi, mikä vaatii hoitoa.

Muistihäiriöitä voi esiintyä väliaikaisesti myös terveillä ihmisillä, esimerkiksi väsymyksen, stressin, masennuksen tai kiputilojen vuoksi. Lisääntyneet muistioireet tulisi kuitenkin selvittää muistitutkimuksilla. Riski muistisairauksille kasvaa iän karttuessa, ja myös perimällä voi olla vaikutusta. Edetessään muistisairaus johtaa dementiaan, jossa itsenäinen eläminen on vaikeutunut.

Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat

  • Alzheimerin tauti (yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus)
  • verisuoniperäinen eli vaskulaarinen muistisairaus
  • Lewyn kappale -tauti
  • otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus
  • Parkinsonin tauti.

Dementia on tila, jossa muistisairaus on edennyt niin pitkälle, että se haittaa päivittäisistä arkitoimista selviytymistä. Muistisairauden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ennen dementiaa edesauttaa kuntoutusta ja toimintakyvyn säilymistä, sillä hoito on sitä tehokkaampaa, mitä aiemmin sen aloittaa.

Lääkäriin tulisikin ottaa yhteyttä, mikäli havaitsee itsellään tai läheisellään seuraavia oireita:

  • Lähimuisti on heikentynyt.
  • Muistioireet hankaloittavat arkitoimia tai työntekoa.
  • Uusien asioiden oppiminen ei luonnistu tai ohjeiden noudattaminen on haastavaa.
  • Sanoja on vaikea löytää, tai niitä käyttää asiayhteyksissä väärin.
  • Muistioireiden kanssa esiintyy mielialamuutoksia tai ahdistuneisuutta.
  • Esineet ovat toistuvasti hukassa tai tavaroiden käyttötavan ymmärtäminen on vaikeutunut.
  • Taloudellisten asioiden hoitaminen on vaikeutunut.
  • Tutussa ympäristössä eksyy, ja tutut kulkureitit unohtuvat.
  • Kellon ymmärtäminen on vaikeutunut.
  • Sovitut tapaamiset unohtuvat.
  • Aloitekyky ja ongelmanratkaisukyky ovat heikentyneet.
  • Persoonallisuudessa tapahtuu muutoksia, ja lisäksi esiintyy sekavuutta, pelokkuutta ja epäluuloisuutta.

Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä. Terveelliset elämäntavat ja liikunta auttavat ehkäisemään muistisairauksia.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaan johtava etenevä muistisairaus. Se etenee hiljalleen tasaista tahtia heikentäen samalla muistia ja tiedonkäsittelyä aivojen rappeutumisen vuoksi. Sairauden tunnistaminen ja hoidon aloittaminen ajoissa lisäävät hoidon vaikuttavuutta.

Alzheimerin taudin riskitekijöitä ovat muun muassa korkea ikä, korkea kolesteroli, diabetes, liikunnan vähäisyys ja runsas päihteiden käyttö. Terveellisillä elämäntavoilla voi vähentää sairastumisen riskiä.

Ensimmäisiä oireita ei aina ole helppo yhdistää muistisairauteen, sillä Alzheimerin tauti etenee vähitellen. Ensioireita ovat usein lähimuistin heikentyminen ja haasteet uuden oppimisessa, kuten uusien nimien oppimisen vaikeudet tai tapahtumien ajankohtien sekoittuminen. Päällimmäisin oire voi olla myös väsymys tai ahdistuneisuus, kun arkirutiinit eivät luonnistu kuten ennen.

Sairauden edetessä toimintakyky heikentyy ja oireet pahenevat, ja arjessa tarvitaan enemmän apua. Kuitenkin persoonallisuus ja sosiaaliset taidot voivat säilyä lähes ennallaan.

Oireiden ja sairauden selvittämiseksi kartoitetaan muistihäiriöiden tyyppi ja laajuus, tehdään muistitesti ja mahdollisesti lisätutkimuksia. Oikeanlaisella hoidolla, kuntoutuksella ja lääkityksellä voidaan hidastaa sairauden etenemistä, minkä vuoksi hoitoon on tärkeää hakeutua ajoissa.

Lääkärin arvioon kannattaa hakeutua, jos itselläsi tai läheiselläsi on seuraavia oireita:

  • Lähimuisti on heikentynyt.
  • Muistioireet hankaloittavat arkitoimia tai työntekoa.
  • Uusien asioiden oppiminen ei luonnistu, tai ohjeiden noudattaminen on haastavaa.
  • Puheen tuottaminen tai ymmärtäminen on vaikeaa.
  • Muistioireiden kanssa esiintyy mielialamuutoksia tai ahdistuneisuutta.
  • Esineet ovat toistuvasti hukassa, tai tavaroiden käyttötavan ymmärtäminen on vaikeutunut.
  • Taloudellisten asioiden hoitaminen on vaikeutunut.
  • Tutussa ympäristössä eksyy, ja tutut kulkureitit unohtuvat.
  • Sovitut tapaamiset unohtuvat.
  • Kellon ymmärtäminen on vaikeutunut, asioiden tapahtumajärjestykset voivat sekoittua keskenään
  • Aloitekyky ja ongelmanratkaisukyky ovat heikentyneet.
  • Persoonallisuudessa tapahtuu muutoksia, ja lisäksi esiintyy sekavuutta, pelokkuutta ja epäluuloisuutta.

Suomessa Alzheimerin tautia sairastavia on arviolta yli 70 000.

Migreeni

Migreenissä esiintyy päänsärkykohtauksia ja mahdollisesti myös muita oireita. Tavallisesti sykkivä, kova ja jopa lamaannuttava päänsärky kestää muutamasta tunnista kolmeen vuorokauteen.

Migreenikohtauksen laukaisee usein jokin ulkoinen tai sisäinen ärsyke, kuten haju, kirkas valo, stressi, alkoholi, hormonit tai unirytmi. Naisilla myös hormonaalinen kierto voi aiheuttaa kohtauksen. Migreeni on vaaraton, ja noin joka kymmenes saakin migreenikohtauksen joskus elämänsä aikana. Oireiden ilmetessä ensimmäisiä kertoja on hyvä varmistua diagnoosista lääkärin vastaanotolla.

Migreeni jaetaan auralliseen ja aurattomaan migreeniin sen mukaan, esiintyykö päänsärkyä ennen auraoireita. Auraoireet, kuten sahalaitakuvioiset näköhäiriöt ja puutuminen, kestävät tavallisimmin muutamasta minuutista tuntiin. Aurallinen migreeni voi kuitenkin esiintyä myös ilman päänsärkyä.

Aurattomassa migreenissä sykkivä päänsärky puolestaan alkaa ilman esioireita. Molemmissa tyypeissä esiintyy joskus myös pahoinvointia tai oksentelua.

Migreeni diagnosoidaan oireiden perusteella, ja kohtauksia voidaan hoitaa lääkityksellä. Kohtauksen iskiessä lepo pimeässä ja hiljaisessa huoneessa helpottaa oloa.

Lievää kohtausta voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeellä, sekä aikuisilla että lapsilla esiintyvässä migreenissä. Voimakkaat kohtaukset voivat kuitenkin vaatia lääkärin määräämää migreenilääkitystä.

Jos kohtauksia esiintyy usein, harkitaan usein myös jatkuvaa estolääkitystä migreenikohtausten ennaltaehkäisemiseksi. Myös fysioterapiasta voi olla tukea migreenin hoidossa.

Migreeniä voi myös ehkäistä itse välttämällä kohtauksia laukaisevia tekijöitä. Säännöllisen elämänrytmin ylläpitämisestä on kohtauksista kärsivälle hyötyä.