Sisätautien erikoislääkäri

Sisätautien erikoislääkäri tutkii, diagnosoi ja hoitaa sisäelinten ja aineenvaihdunnan sairauksia. Sisätautilääkärin vastaanotolle voi hakeutua esimerkiksi rinta- tai vatsakivun, nivelvaivojen, kuumeilun tai yleistilan huononemisen vuoksi. Sisätautilääkärit hoitavat myös diabetestä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.

Anemia

Anemia on aina oire jostakin muusta sairaudesta tai terveyteen vaikuttavasta tekijästä. Hoito määräytyy anemian aiheuttajan mukaan.

Anemia on tila, jossa veren hemoglobiinitaso on epänormaalin alhainen. Tällöin punasoluja ei ole veressä tarpeeksi tai ne eivät toimi kuten pitäisi.

Anemia ja sen aiheuttajat selviävät yleensä laboratoriotutkimuksilla. Anemiassa hemoglobiini on miehillä alle 134 g/l ja naisilla alle 117 g/l. Lapsilla anemian viitealueet vaihtelevat iän mukaan.

Lievästi alhainen hemoglobiini voi aiheuttaa kalpeutta, suupielien rikkoutumista, päänsärkyä, huimausta ja epämääräistä väsymystä. Fyysinen suorituskyky voi olla tavallista alempi siten, että urheillessa väsyy ja hengästyy helpommin. Hitaasti kehittyessään anemia voi kuitenkin olla myös hyvin vähäoireinen.

Raudanpuute on yleisin anemian aiheuttaja, jonka syynä voi olla esimerkiksi puutteellinen ravitsemus, verenvuoto tai imeytymishäiriö, kuten hoitamaton keliakia. Myös runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa anemiaa. Raudanpuuteanemian syynä voi olla myös maha-suolikanavan verenvuoto, joka vaatii hoitoa.

Anemia voi johtua myös punasolujen tuotannon häiriöstä tai niiden ennenaikaisesta tuhoutumisesta. Tämän tyyppistä anemiaa tavataan esimerkiksi luuydinsairauksien, pahanlaatuisten veritautien ja joidenkin synnynnäisten ja pitkäaikaisten sairauksien yhteydessä.

Anemian syy tulisi aina selvittää, ja aloittaa hoito sen aiheuttajan mukaisesti. Mikäli suorituskyky laskee, hengästyminen tapahtuu aiempaa helpommin, tulee huimausta tai olo on väsynyt riittävästä unensaannista huolimatta, on syytä hakeutua lääkärin arvioon.

Jos myös havaitsee lapsen olevan aiemmasta poiketen kalpea ja väsynyt tai hänellä on verenpurkaumia iholla, tulee syy selvittää nopeasti tutkimuksilla.

Diabetes

Pihlajalinna5 0471
Diabetes on joukko erilaisia sairauksia, joille on yhteistä se, että veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Avaintekijänä on insuliinihormoni: sen erityksen loppuminen, määrän riittämättömyys tai vaikutuksen heikkeneminen eli insuliiniresistenssi.

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabeteksessa (nuoruustyypin diabetes) elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity, sillä insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet. Hoitona on elinikäinen insuliinihoito.

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabeteksessa (aikuistyypin diabetes) haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai insuliinia ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Insuliinituotanto voi vuosien kuluessa ehtyä kokonaan.

Tyypin 2 diabetes voi alkuvaiheessa olla täysin oireeton ja piilevä sairaus. Diabetes kehittyy vuosien kuluessa ja verensokeri nousee asteittain. Sairastunut ei edes huomaa oireitaan, vaan ehtii mukautua niihin.

Tyypin 2 diabeteksen oireita voi olla vaikea tunnistaa ja yhdistää diabetekseen. Aikuisiän diabeteksen oireita ovat esimerkiksi väsymys ja uupumus, ärtyneisyys, tulehdusherkkyys sekä lisääntynyt jano ja virtsaamisen tarve. Hankalasti tunnistettavien oireiden vuoksi tyypin 2 diabetes todetaan usein sattumalta muiden tutkimusten yhteydessä.

Tyypin 2 diabeteksen hoitona on painonhallinta liikunnan ja oikean ruokavalion avulla. Lääkehoitoa tarvitaan myös aina, tablettihoito on usein riittävä hoidon alkuvaiheessa. Verenpaineen ja kolesterolin hoito sekä veren liiallisen hyytymisen esto ovat tärkeä osa hoitoa lisäsairauksien estämiseksi ja hoitamiseksi.


Diabeteksen hoito

Diabeteksen hoidossa lääkäri suunnittelee diabeetikon hoidon kokonaisuuden, etenkin lääkehoidon sekä määrittää tarvittavat kontrollikäynnit laboratoriokokeissa, silmälääkärissä ja hammaslääkärissä. Lääkäri suunnittelee diabeetikon kanssa yhdessä väli- ja vuosikontrolleissa käymisen omalla vastaanotollaan.

Diabeteshoitajan luona keskitytään omahoidon suunnitteluun ravitsemuksen, liikunnan ja elämäntapojen osalta. Käynneillä seurataan vointia ja opetellaan diabeetikolle tärkeitä asioita, kuten jalkojen tarkkailua ja kunnossapitoa, painon, verenpaineen ja verensokerin seurantaa sekä lääkehoidon aloitusta ja toteutusta. Lisäksi katsotaan omahoitoon tarvittavat lähetteet ja välineet ajan tasalle.

Ongelmallisissa tilanteissa mietitään yhdessä ratkaisua hoidon tavoitetasolle pääsemiseen. Ravitsemuksen ja liikunnan osalta fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti ovat tärkeässä roolissa hoitosuunnitelmaa tehtäessä ja toteuttaessa.

Diabeteksen hoitoon saa apua kaikista toimipisteistämme. Pihlajalinna Dextrassa Helsingissä on myös erillinen diabetesklinikka, jossa toimii moniammatillinen diabetekseen erikoistunut asiantuntijatiimi.

Diabeteksen hoidon tavoitteet

Jokaiselle diabeetikolle tehdään henkilökohtainen hoitosuunnitelma, johon määritetään hoidon tavoitteet. Tavoitteita laaditaan sekä lyhyelle että pidemmälle ajanjaksolle oman elämäntilanteen mukaan yhdessä diabeetikon kanssa. Hoitosuunnitelman laatimiseen vaikuttaa oleellisesti mm. diabetestyyppi, sairaushistoria, ikä sekä työ- tai opiskeluelämä.

Diabeteksen hoidon tavoitteena kaikilla diabeetikoilla on mahdollisimman hyvä hoitotasapaino ja laadukas elämä ilman diabeteksen tuomia komplikaatioita.


Diabetes ja omahoito

Diabeteksen hoidossa diabeetikon omaosuus on merkittävä. Omahoitoa opeteltaessa asiantuntijoiden apu ja neuvot ovat tarpeen. Hoitotaidot kehittyvät sairastamisen myötä ja diabeetikosta tulee oman hoitonsa paras asiantuntija.

Välillä hoitomotivaatio voi laskea tai muuttua. Tällöin omaan hoitoon perehtyneiden ammattilaisten kanssa mietitään uusia motivaatiokeinoja ja ratkaistaan omahoitoon liittyviä ongelmakohtia.

Ravitsemus

Diabeetikon ruokavalioksi suositellaan samanlaista monipuolista ja terveellistä ruokavaliota, kuin muullekin väestölle. Nykyisten hoitomenetelmien ansiosta diabeetikko voi koota ruokavalionsa oman makunsa mukaan, yksilöllisesti ja joustavasti.

Ruokavalion on hyvä sisältää runsaasti kuitupitoisia ruokia. Näitä ovat kasvikset, hedelmät, marjat ja täysviljatuotteet. Kaikille suositeltavassa ruokavaliossa on niukasti kovaa rasvaa, sokeria ja suolaa.

Diabeteksen ruokavaliohoidon tavoitteena on pitää verensokeripitoisuus mahdollisimman normaalina. Terveellisellä ruokavaliolla diabeetikko sekä edistää hyvinvointiaan että ehkäisee lisäsairauksia. Hyvillä ruokavalinnoilla on vaikutusta veren kolesteroliarvoihin ja verenpaineeseen. Tällöin diabeetikon riski sairastua valtimotauteihin ja muihin verisuonisairauksiin vähenee.

Monipuolisella ja terveellisellä ruokavaliolla sekä oikeanlaisella ateriarytmillä ja annoskoolla ehkäistään lihavuutta ja autetaan painonhallinnassa sekä tarvittaessa laihduttamisessa. Säännöllinen ateriarytmi auttaa diabeetikkoa hallitsemaan ruokailunjälkeisiä verensokerin muutoksia.

Liikunta

Liikunta on monella tapaa hyödyllistä diabeteksen hoidossa. Liikunta parantaa kuntoa, lisää mielihyvää ja kuluttaa energiaa. Se on oleellinen osa hoitoa erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla. Suurin hyöty diabeetikon terveydelle saadaan säännöllisellä liikunnalla. Maltillinen liikunnan aloittaminen on tärkeää aiemmin liikuntaa harrastamattomille.

Päivittäinen vähintään puolen tunnin kohtuukuormitteinen liikunta (esim. reipas kävely, kevyt hölkkä tai vastaava) on hyvä aloitus kohti liikunnallisempaa elämäntapaa. Tämän on myös todettu vähentävän ja ennaltaehkäisevän tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista, kudosten kykyä käyttää sokeria energiaksi sekä laskevan verenpainetta ja kokonaiskolesterolia.

Lisäksi liikunnan vaikutus sairastumisriskiä vähentävästi on suurelta osin täysin riippumaton ruokavaliosta ja painon pudotuksesta. Liikunta toimii siis itsenäisesti jo lääkkeenä diabeteksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Suurimman hyödyn saavat ne joilla on suurin riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Kestävyystyyppinen liikunta yhdistettynä voimaharjoitteluun on tehokkain liikuntamuoto vaikuttamaan edullisesti sokeritasapainoon, hapenottokykyyn ja kehon koostumukseen. Voimaharjoittelun vaikutus lihasmassan lisääntymiseen on erityisen tärkeä; lihaskudos on merkitsevässä asemassa sokeriaineenvaihdunnassa sillä siellä poltetaan ja varastoidaan sokeria. Lääkkeillä ei voida korvata liikunnan vaikutuksia.

Liikunta lisää insuliiniherkkyyttä, insuliinin imeytymistä ja kuluttaa verensokeria. Tämä on huomioitava hiilihydraattien nauttimisessa tai insuliiniannoksessa ettei verensokeri laske liian alhaiseksi. Sokeriseuranta ennen ja jälkeen liikuntaa opettaa tuntemaan kullekin oikeat hoitokeinot.

Fysioterapiassa sovelletaan monen tieteenalan tutkimusta ja tietoa ja keskeisenä kiinnostuksen kohteena on ihmisen toimintakyky, liikkuminen. Liikunnan suunnittelun ja toteutuksen perustana on asiakkaan yksilöllinen liikkuminen, toimintakyky, rajoitteet ja voimavarat. Fysioterapeuttisella ohjauksella ja neuvonnalla pyritään siihen, että asiakas saavuttaa hänelle optimaalisen terveyden. Fysioterapeutti tekee yhteistyötä muiden asiakkaan hoitoon osallistuvien asiantuntijoiden kanssa ja toimii moniammatillisessa työryhmässä oman alansa asiantuntijana.

Oikean ja itselle sopivan liikuntatavan löytäminen on edellytys säännöllisen liikuntaharrastuksen muodostumiselle. Fysioterapeutti osaa kertoa eri liikuntavaihtoehtojen vaikutuksista ja kuormitustekijöistä. Diabeteksen hoidossa fysioterapeutti voi myös fysiologian ja anatomian tietämyksellään suositella spesifejä harjoitteita ihmisille joilla on jo diabeteksen aiheuttamia komplikaatioita tai muita sairauksia.

Yhdessä asiakkaan kanssa fysioterapeutti luo yksilöllisen harjoitusohjelman ja toimii henkilökohtaisena mentorina liikunnan suhteen. Tarkoituksena on, että jaksoitetuilla käynneillä diabeetikolle saadaan pitkäaikainen seuranta ja tuki terveyttä edistävään aktiivisempaan elämäntapaan.

Elintavat

Kohtuullinen alkoholinkäyttö ei ole diabeetikoille sen vaarallisempaa kuin muillekaan. Alkoholi kuitenkin sisältää paljon energiaa ja runsaasti käytettynä se lihottaa sekä vaikeuttaa painonhallintaa. Runsas alkoholin käyttö voi myös nostaa verenpainetta ja hankaloittaa sopivan verensokerilääkityksen löytymistä.

Diabeetikon kannattaa lopettaa tupakointi. Tupakointi vaikeuttaa diabeteksen hyvää hoitoa ja lisää kaikkien diabeteksen lisäsairauksien vaaraa. Tupakointi pahentaa diabetekseen liittyviä verisuonivaurioita munuaisissa, silmänpohjissa ja hermoissa. Koska diabeetikon riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on muutenkin muita suurempi, tupakointi on erityisen haitallista juuri diabeetikolle.

Riittävä uni ja lepo ovat tärkeitä niin diabeteksen ehkäisemisessä, kuin hoidossakin. Univaje voi nostaa itsestään verensokeria ja sekoittaa kehon aineenvaihduntaa. Väsyneenä omahoito ravitsemuksen ja liikunnan osalta helposti kärsii.


Diabetes ja lääkehoito

Tyypin 1 diabeteksen perustan muodostaa yksilöllisesti muokattu insuliinihoito. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa elintapamuutosten lisäksi lääkehoito on keskeisessä asemassa.

Tyypin 1 diabeteksen lääkehoito

Tyypin 1 diabeteksen perustan muodostaa yksilöllisesti muokattu insuliinihoito. Siinä elimistön oman insuliinierityksen korvaa pistoksina otettava insuliini. Hoito koostuu 1–2 kertaa vuorokaudessa otettavasta perusinsuliinista ja aterioiden yhteydessä otettavasta lyhytvaikutteisesta insuliinista.

Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito

Tyypin 2 diabeteksen hoidossa edellä kuvattujen elintapamuutosten lisäksi lääkehoito on keskeisessä asemassa. Varsinkin alkuvaiheessa hoito toteutetaan tableteilla. Käytettävissä on useilla eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä.

Tablettien lisäksi on käytettävissä tehokkaampia pistoksena annettavia lääkkeitä. Sairauden myöhemmässä vaiheessa hoitoon usein liitetään myös insuliinihoito. Lisäksi muiden vaaratekijöiden kuten verenpaineen ja kolesterolin korjaaminen lääkkeiden avulla on keskeinen osa hoitoa.


Diabetes ja suun terveys

Diabetes ei itsessään aiheuta suun alueen sairauksia tai oireita. Diabeetikoilla suun alueen tulehdukset ovat kuitenkin tavallisempia ja ne pahenevat herkemmin sekä paranevat huonommin kuin muilla.

Suun alueen krooninen tai akuutti infektio voi horjuttaa diabeteksen hoitotasapainoa. Diabetes on myös tunnetuin haavan paranemista hidastava sairaus. Suun kudosten paranemista ajatellen tulee huomioida limakalvot, hampaiden kovakudokset ja kiinnityskudokset.

Tutkimusten mukaan diabetes altistaa juurikariekselle. Kuivan suun tunne ja syljen erityksen väheneminen, suupoltekipu, makuaistin häiriöt sekä suun sieni-infektiot ovat myös tavallisia. Diabetes on hampaiden kiinnityskudossairauksien riskitekijä niillä potilailla, joilla hoitotasapaino on huono, diabetes on kestänyt pitkään, suuhygienian taso on huono ja joilla on kehittynyt diabeteksen myöhäiskomplikaatioita.

Diabetekseen liittyy useita puolustusjärjestelmän poikkeavuuksia. Kun verensokeritaso nousee, veren valkosolujen kyky hakeutua tulehduspaikkaan huononee samoin syöjäsolutoiminnan on todettu olevan huonompi kuin ei-diabeetikoilla. Toinen tärkeä tekijä immuunipuolustuksessa on monosyytti-makrofagijärjestelmä eli veren syöjäsolujen siirtyminen kudoksen syöjäsoluksi. Tutkimuksissa diabeetikoilla on havaittu tämän soluryhmän hyperaktiviteettia, mikä johtaa tulehduksen välittäjäaineiden tuotannon lisääntymiseen.

Ienkudos sisältää pääasiassa kollageenia. Korkea veren sokeripitoisuus huonontaa kollageenin synteesiä, kypsymistä ja uusiutumista. Glukoosi muodostaa kollageenimolekyylien välille ristisidoksia, mikä edelleen huonontaa kollageenin aineenvaihduntaa. Myös kollageenia pilkkovan entsyymin aktiivisuus lisääntyy. Näistä syistä haavan paraneminen hidastuu.