Geriatrian erikoislääkäri

Paras kunto kaiken ikää

Ikääntyvien terveyttä, sairauksia ja kuntoutusta hoitavat ammattitaidolla geriatrian erikoislääkärimme. Lääkärimme auttavat parhaimman kunnon saavuttamisessa, olipa kyseessä akuutti pulma, muistiongelmia, pitkäaikaissairaus tai hyvän yleiskunnon ylläpito. Geriatri arvioi kokonaisvaltaisesti ikääntyneiden terveydentilaa.

Ikääntyvän toimintakyvyn perusta luodaan jo työikäisenä

Ikääntyvän toimintakyky pysyy yllä neljän tukijalan avulla. Nämä ovat henkinen terveys, liikunta, ravitsemus sekä sairauksien hyvä hoito. Merkittävin ikääntyvän itsenäisen elämän uhka muistisairauksien ohella on gerastenia, jolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista ikääntyvän haurastumista.

Ikääntyvän toimintakyvyn perusta luodaankin jo varhaisessa työiässä ehkäisemällä pitkäaikaissairauksia liikunnalla ja terveellisillä elintavoilla. Toimintakyvyn ylläpito jatkuu läpi elämän.

Henkisen terveyden ylläpito huoltaa aivoja

Ihmisen kaikkien toimintojen ohjaamisesta huolehtivat aivot. Ei siis ole yllättävää, että aivojen terveyden pienikin heikkeneminen näkyy nopeasti koko ihmisen toimintakyvyssä ja elämänlaadussa.

Ikäihminen on elämänsä aikana kohdannut lukuisia erilaisia stressejä, ja kaikilla on yksilöllinen kyky käsitellä näitä. Tästä kyvystä käytetään nimeä resilienssi. Resilienssin voidaan ajatella tarkoittavan aivojen ja ajattelutavan joustavuutta. Toisia eivät isotkaan elämän mullistukset juuri hetkauta ja toisilla taas on vaikeaa päästä vastoinkäymisistä ylitse. Nämä saattavat kasaantua ja voivat aiheuttaa esimerkiksi masennusta. Masennuksen tiedetään olevan yksi merkittävä muistisairauksien riskitekijä. Lisäksi se nostaa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, heikentää kykyä pitää yllä terveitä elämäntapoja ja sosiaalisia verkostoja. Kaikki nämä ovat tekijöitä toimintakyvyn ja elämänlaadun laskun kierteessä.

Resilienssiä voi kehittää, mutta usein tässä tarvitaan ammattilaisen apua. Henkisen terveyden ylläpitämiseksi voi itsekin tehdä paljon. Terveet elämäntavat ja etenkin päihteiden käytön välttäminen, ystävien ja tuttujen tapaaminen sekä henkisten virikkeiden saaminen esimerkiksi musiikista, kuvataiteesta tai kirjallisuudesta virkistävät aivoja ja ylläpitävät mielenterveyttä.

Liikunta huoltaa sekä aivoja että muuta kehoa

Aivan hiljattain liikunnalla on todettu olevan selvä myönteinen vaikutus mielenterveyteen. Parhaita lajeja olivat eräässä tutkimuksessa joukkuelajit, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Ihan pelkkä sunnuntaikävely ei riittänyt vaan parhaan tuloksen sai, kun harrastuskertoja oli viikossa 3–5 ja ne kestivät kerrallaan noin 45 minuuttia. Liikunta laskee verenpainetta, pitää yllä sokeritasapainoa, lisää hapenottokykyä sekä vahvistaa niveliä ja huolehtii seksuaaliterveydestä, etenkin erektiokyvystä ja lantionpohjan lihaksista. Se laskee sydän- ja verisuonisairauksien sekä aivoverenkiertohäiriöiden riskiä ja pitää yllä fyysistä toimintakykyä. Jos liikuntaa aloittavalla on sydän- tai hengityselin sairaus tai jotkut liikuntamuodot aiheuttavat kipua, on syytä käydä ensin tarkistuttamassa tilanne.

Proteiinien saantiin pitää kiinnittää huomiota

Ikääntyvän kehon proteiinien tarve ei suinkaan vähene, vaan jopa lisääntyy. On arvioitu, että proteiinia tulisi olla ravinnossa noin 1,2 g / painokilo. Tämä tarkoittaa 50 kg painavalla 60 g ja 80 kg painavalla jo 96 g vuorokaudessa. Moni ikäihminen saakin proteiinia ravinnosta liian vähän. Hyviä proteiinin lähteitä ovat maitotuotteet, kuten juustot ja rahkat. Myös kananmunista, pähkinöistä, pavuista ja soijatuotteista saa runsaasti proteiinia. Ylivertaisia proteiinin lähteitä ovat kuitenkin liha ja kala. Painonhallinta ei yli 70-vuotiaalle ole kovin olennainen asia. Itse asiassa varsinkin tahaton painon lasku saattaa olla merkki taustalla olevasta muistisairaudesta tai muusta sairaudesta. Ravitsemusterapeuteilta saa hyviä ohjeita terveyttä tukevan ravitsemuksen valinnassa.

Sairauksien hyvä hoito auttaa jaksamaan

Suurella osalla ikääntyvistä on todettu jokin sairaus. Yleisimpiä ovat verenpainetaudit, sokeritauti, nivelrikko ja hengityselinten sairaudet, kuten astma ja keuhkoahtauma. Joillain on jo ollut toimintakykyä suoraan uhkaavia sairauskohtauksia, kuten sydän- tai aivoinfarkteja, tai on kehittynyt muistisairaus.

Yhdessä lihaskadon eli sarkopeniaksi kutsutun ilmiön kanssa pitkäaikaissairaudet voivat kasaantua ja aiheuttavat haurastumista, gerasteniaa. Sairauksien hyvä ja tarkka hoito vähentää niiden oireita, parantaa toimintakykyä ja auttaa elimistöä vastaamaan äkillisiin stressitilanteisiin, kuten infektiotauteihin. Monen vakavan verenkiertoelinsairauden ja muun muassa keuhkoahtaumataudin alku on jo työikäisenä todettavissa. Mitä aiemmin nämä saadaan hallintaan, sen paremmin voidaan tautien komplikaatioita ja toimintakyvyn laskua ehkäistä.


Asiantuntijana Arvo Haapanen, geriatriaan erikoistuva lääkäri
Pihlajalinna Hämeenlinnan, Lopen ja Tuuloksen vastaava lääkäri

Muistihäiriöt ja -sairaudet

Muistihäiriö on yleinen oire. Tavallista unohtelua voi esiintyä joskus jokaisella. Muistisairaudessa sen sijaan muisti ja tiedonkäsittely heikentyvät aivoja rappeuttavan sairauden vuoksi, mikä vaatii hoitoa.

Muistihäiriöitä voi esiintyä väliaikaisesti myös terveillä ihmisillä, esimerkiksi väsymyksen, stressin, masennuksen tai kiputilojen vuoksi. Lisääntyneet muistioireet tulisi kuitenkin selvittää muistitutkimuksilla. Riski muistisairauksille kasvaa iän karttuessa, ja myös perimällä voi olla vaikutusta. Edetessään muistisairaus johtaa dementiaan, jossa itsenäinen eläminen on vaikeutunut.

Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat

  • Alzheimerin tauti (yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus)
  • verisuoniperäinen eli vaskulaarinen muistisairaus
  • Lewyn kappale -tauti
  • otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus
  • Parkinsonin tauti.

Dementia on tila, jossa muistisairaus on edennyt niin pitkälle, että se haittaa päivittäisistä arkitoimista selviytymistä. Muistisairauden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ennen dementiaa edesauttaa kuntoutusta ja toimintakyvyn säilymistä, sillä hoito on sitä tehokkaampaa, mitä aiemmin sen aloittaa.

Lääkäriin tulisikin ottaa yhteyttä, mikäli havaitsee itsellään tai läheisellään seuraavia oireita:

  • Lähimuisti on heikentynyt.
  • Muistioireet hankaloittavat arkitoimia tai työntekoa.
  • Uusien asioiden oppiminen ei luonnistu tai ohjeiden noudattaminen on haastavaa.
  • Sanoja on vaikea löytää, tai niitä käyttää asiayhteyksissä väärin.
  • Muistioireiden kanssa esiintyy mielialamuutoksia tai ahdistuneisuutta.
  • Esineet ovat toistuvasti hukassa tai tavaroiden käyttötavan ymmärtäminen on vaikeutunut.
  • Taloudellisten asioiden hoitaminen on vaikeutunut.
  • Tutussa ympäristössä eksyy, ja tutut kulkureitit unohtuvat.
  • Kellon ymmärtäminen on vaikeutunut.
  • Sovitut tapaamiset unohtuvat.
  • Aloitekyky ja ongelmanratkaisukyky ovat heikentyneet.
  • Persoonallisuudessa tapahtuu muutoksia, ja lisäksi esiintyy sekavuutta, pelokkuutta ja epäluuloisuutta.

Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä. Terveelliset elämäntavat ja liikunta auttavat ehkäisemään muistisairauksia.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaan johtava etenevä muistisairaus. Se etenee hiljalleen tasaista tahtia heikentäen samalla muistia ja tiedonkäsittelyä aivojen rappeutumisen vuoksi. Sairauden tunnistaminen ja hoidon aloittaminen ajoissa lisäävät hoidon vaikuttavuutta.

Alzheimerin taudin riskitekijöitä ovat muun muassa korkea ikä, korkea kolesteroli, diabetes, liikunnan vähäisyys ja runsas päihteiden käyttö. Terveellisillä elämäntavoilla voi vähentää sairastumisen riskiä.

Ensimmäisiä oireita ei aina ole helppo yhdistää muistisairauteen, sillä Alzheimerin tauti etenee vähitellen. Ensioireita ovat usein lähimuistin heikentyminen ja haasteet uuden oppimisessa, kuten uusien nimien oppimisen vaikeudet tai tapahtumien ajankohtien sekoittuminen. Päällimmäisin oire voi olla myös väsymys tai ahdistuneisuus, kun arkirutiinit eivät luonnistu kuten ennen.

Sairauden edetessä toimintakyky heikentyy ja oireet pahenevat, ja arjessa tarvitaan enemmän apua. Kuitenkin persoonallisuus ja sosiaaliset taidot voivat säilyä lähes ennallaan.

Oireiden ja sairauden selvittämiseksi kartoitetaan muistihäiriöiden tyyppi ja laajuus, tehdään muistitesti ja mahdollisesti lisätutkimuksia. Oikeanlaisella hoidolla, kuntoutuksella ja lääkityksellä voidaan hidastaa sairauden etenemistä, minkä vuoksi hoitoon on tärkeää hakeutua ajoissa.

Lääkärin arvioon kannattaa hakeutua, jos itselläsi tai läheiselläsi on seuraavia oireita:

  • Lähimuisti on heikentynyt.
  • Muistioireet hankaloittavat arkitoimia tai työntekoa.
  • Uusien asioiden oppiminen ei luonnistu, tai ohjeiden noudattaminen on haastavaa.
  • Puheen tuottaminen tai ymmärtäminen on vaikeaa.
  • Muistioireiden kanssa esiintyy mielialamuutoksia tai ahdistuneisuutta.
  • Esineet ovat toistuvasti hukassa, tai tavaroiden käyttötavan ymmärtäminen on vaikeutunut.
  • Taloudellisten asioiden hoitaminen on vaikeutunut.
  • Tutussa ympäristössä eksyy, ja tutut kulkureitit unohtuvat.
  • Sovitut tapaamiset unohtuvat.
  • Kellon ymmärtäminen on vaikeutunut, asioiden tapahtumajärjestykset voivat sekoittua keskenään
  • Aloitekyky ja ongelmanratkaisukyky ovat heikentyneet.
  • Persoonallisuudessa tapahtuu muutoksia, ja lisäksi esiintyy sekavuutta, pelokkuutta ja epäluuloisuutta.

Suomessa Alzheimerin tautia sairastavia on arviolta yli 70 000.