Kehittämällä sosiaalipalveluita vahvistetaan kuntalaisten hyvinvointia ja työntekijöiden työhyvinvointia

Sosiaalipalveluilla on suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille. Tähän on havahduttu myös Limingassa, jonka kumppanina Pihlajalinna aloitti syksyllä 2018. Sosiaalipalveluiden kehittämishankkeessa selkiytetään työntekijöiden rooleja ja asiakkaiden palvelupolkuja. Työstä hyötyvät sekä asiakkaat että sosiaalipalveluiden asiantuntijat.

Sosiaalipalveluiden kokonaisuus on valtavan laaja ja käsittää ihmisen elämän lapsuudesta vanhuuteen. Palvelut edistävät ja vahvistavat hyvinvointia, sillä ne toimivat usein ennaltaehkäisevästi. Limingassa asukkaita on noin 10 300 ja heistä 0−15 vuotiaita on 35,9 %. Kuntalaisten keski-ikä on 31 vuotta.

Kun Pihlajalinna vuonna 2018 otti yhteyttä Limingan kuntaan ja ehdotti uuden palvelumallinsa esittelemistä, innostui perusturvajohtaja Eliisa Tornberg kuulemaan tuotteesta lisää. Limingan kunnan strategiassa yhtenä palvelulupauksena on uudistuminen ja rohkeasti kokeileminen. Pihlajalinnan ja eri kuntien kumppanuuden ja yhteistyön myötä muovautunutta palvelua tuli esittelemään Pohjois-Suomen aluejohtaja Ville Valkama sekä sosiaalityön ammattilainen, Pihlajalinnan sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Sirkka Viiala.

”Olimme itse tunnistaneet tarpeen tällaiselle palvelulle. Liminka on kasvanut viimeisten kymmenien vuosien aikana vauhdilla, emmekä ole ehtineet pysähtyä miettimään sosiaalipalveluiden rakenteita ja tehtävänkuvia, vaikka toimintaympäristö on muuttunut”, kertoo Tornberg.

Työntekijät aktiivisesti mukana kehitystyössä

Sosiaalipalveluiden kehittämistyö alkoi syksyllä 2018 nykytila-analyysilla, jota varten haastateltiin kaikkia sosiaalipalveluiden työntekijöitä. Tämän lisäksi he pohtivat ryhmissä sen hetkisiä palveluita. Näin saatiin kartoitettua vahvuudet ja kehittämiskohteet, joille maaliskuussa käynnistynyt kehittämisjakso perustuu.

Palveluiden kehittämisen tarkoituksena on selkiyttää kunnan sosiaalipalveluiden työntekijöiden tehtäväkenttää. Samalla vahvistetaan myös asiakasprosesseja ja -ketjuja.

”Kun oma rooli on selvä, käännetään katse kaveriin. Kun tietää omien tehtävien lisäksi myös muiden roolin, päästään moniammatillisen yhteistyön ytimeen. Siinä toiminta on tehokasta eikä päällekkäisiä töitä tehdä”, kertoo Sirkka Viiala.

Kehittämistyöhön kuuluu olennaisesti myös työhyvinvoinnin parantaminen, sillä henkilöstön osallistaminen työnsä kehittämiseen vahvistaa työhyvinvointia. Kun ideoidaan oman työn eri ulottuvuuksia ja sitä, miten työtään voi muokata, lisää se jo itsessään työhyvinvointia.

”Sosiaalipalveluissa työ on moninaista ja perustuu saatavilla olevaan tietoon, mm. asiakkailta kerättyyn tietoon, tutkimuspohjaiseen tietoon, ammatilliseen tietoon ja kokemustietoon. Asiakkaiden toimintaympäristöt kuitenkin muuttuvat jatkuvasti. Heillä voivat perhesuhteet muuttua, asuinpaikka vaihtua tai työsuhde päättyä, ja siksi sosiaalityö joutuu samaan aikaan jatkuvasti muuttumaan”, kertoo Viiala. ”Asiakkaiden toimintaympäristön muutokset vaikuttavat sosiaalityön harkintaan ja päätöksentekoon. Omaa työtä ei voi perustella huomenna samalla tavalla kuin tänään. Tämä asettaa haasteita työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.”

Tavoitteena kunnan elinvoimaisuuden lisääminen

Sosiaalipalveluiden kehitystyö päättyy lokakuun lopulla 2019. Kun keväällä keskityttiin roolien selkeyttämiseen ja palvelukuvauksiin, laajennetaan katseet syksyllä sosiaalipalveluiden ulkopuolelle ja luodaan tiiviimpiä palveluprosesseja mm. terveys-, vanhus- ja sivistyspalveluiden kanssa. Tavoitteena on lähentää ammattialoja, poistaa sektorirajoja ja pyrkiä yhdessä löytämään uudenlaista työotetta.

Limingassa yhteistyöhön Pihlajalinnan kanssa ollaan oltu tyytyväisiä.

”Olen iloinen, että lähdimme mukaan ja aloimme päivittää nykyisiä toimintamalleja. Myös henkilöstöltä on tullut hyvää palautetta”, Tornberg kertoo. ”Totta kai uuden siirtyminen käytäntöön vie vielä aikaa, mutta projekti on hieno panostus niin henkilöstöltä, organisaatiolta kuin päättäjiltä. Saimme ulkopuolista rahoitusta kehittämishankkeeseen, mikä kertoo myös siitä, että olemme oikealla tiellä. Henkilöstö on voimavaramme, ja Limingan kunta haluaa panostaa henkilöstöönsä.”

Tornberg kannustaa myös muita kuntia kääntämään katsettaan uudenlaisiin tapoihin kehittää kuntapalveluita. Limingassa toiminta perustuu kumppanuuteen ja verkostoihin, ja kehitystyö lisää elinvoimaisuutta koko kunnassa. Parhaimmillaan yksityinen ja julkinen toimija voivat hyvin täydentää toisiaan, sillä kumpikin toimija tekee kehittämistyötä tahoillaan.

”Joskus on kuitenkin hyvä, että kehittämisessä ulkopuoliset silmät katsovat rakenteita”, Tornberg sanoo. ”Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, vaan käydä avointa keskustelua eri toimijoiden kanssa ja kuunnella mitä muilla toimijoilla on tarjottavana!”