Akillesjänteen repeämä

Akillesjänteen repeämä syntyy yleensä hypyn tai iskun yhteydessä, jolloin nilkasta kuuluu naksahdus tai pamahdus ja pohkeessa tuntuu siltä, kuin joku potkaisisi siihen. Tyypillinen tilanne on esimerkiksi sulkapallo- tai lentopallopeli.

Repeämästä toipumisessa tärkeintä on nopea hoitoon hakeutuminen eli hoitopaikkaan pitäisi hakeutua saman tien, jotta akillesjänteen päät saadaan yhdistettyä. Repeämä voidaan hoitaa joko kipsin tai leikkauksen avulla.

Leikkaukseen päädytään silloin, jos toimenpiteeseen liittyvät riskit on mahdollista välttää. Riskitekijöitä ovat muun muassa tupakointi ja diabetes, koska jänteen päitä ei saada sulkeisesti palautettua yhteen. Leikkaus edellyttää esimerkiksi sitä, että leikkausalueen iho on erittäin hyvässä kunnossa leikkaushaavan tulehdusten välttämiseksi. Leikkaus tehdään avoleikkauksena nukutuksessa, jonka jälkeen jalkaan asetetaan lasta tai avattava kipsi.

Kuntoutus on tärkeää molemmissa hoitomuodoissa. Kuntoutus nopeuttaa toipumista ja parantaa lopputulosta. Olennaista on saada pohje hyvään kuntoon, jotta vältetään lihaksen heikkeneminen. Kipsi tai lasta poistetaan jalasta kahden viikon kuluttua hoidon aloittamisesta. Töihin paluu on mahdollista aikaisintaan tässä vaiheessa, mutta se voi kestää 3–4 kuukauteen työnkuvasta riippuen.

Hyvän kuntoutuksen jälkeen liikkumaan voi päästä neljä kuukautta repeämän jälkeen. Toipuminen voi kestää puolikin vuotta. Akillesjänteestä ei tule entisen veroista, mutta kunto- ja aktiiviliikkujaa vamma ei välttämättä rajoita merkittävällä tavalla. Kilpaurheilija ei palaa samalle tasolle, mutta heille akillesjänteen repeämiä tapahtuu harvoin hyvän lihaskunnon ja verryttelytottumusten vuoksi.

Repeämän syntymisen riskiä lisää riittämätön lämmittely ennen liikuntaa ja heikko lihasten hallinta. Akillesjänne menee repeämän yhteydessä yleensä kokonaan poikki.