Pälvikalju

Pälvikalju eli alopecia areata on autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa nopeaa, läikikästä hiustenlähtöä ja kaljuuntumista. Hiukset kasvavat yleensä itsestään takaisin muutaman kuukauden päästä, mutta taudinkulku voi olla arvaamaton.

Varaa aika ihotautilääkärin vastaanotolle tai etävastaanotolle verkkoajanvarauksesta tai numerosta 010 312 010.

Mitä pälvikalju on?

Pälvikalju tarkoittaa hiusten läikikkäistä irtoamista. Hiusten irtoamiseen ei liity näkyvää tulehdusta, ja yleensä hiustenlähtö alkaa äkillisesti ilman subjektiivisia oireita. Hiuspohjaan ilmestyy yksi tai useampi kalju ja sileä läiskä.

Joskus pälvikaljua voi esiintyä myös silmäripsissä, kulmakarvoissa, parrassa ja ihokarvoituksessa. Se voi myös aiheuttaa muutoksia kynsissä. Alopecia areata on yleisintä nuorilla aikuisilla, mutta se voi puhjeta missä iässä tahansa. Sitä esiintyy jossain elämänvaiheessa noin kahdella prosentilla väestöstä.

Pälvikalju on vaaraton ja kivuton sairaus, joka voi kuitenkin aiheuttaa psyykkistä kuormitusta. Kaljuuntuva alue voi joskus kutista tai aristaa. Tauti etenee yksilöllisesti: joillakin hiukset irtoavat vain pieneltä alueelta, toisille ilmestyy useita pälviä tai kaljuuntuvat alueet sulautuvat toisiinsa.

Pälvikalju paranee yleensä itsestään ja hiukset alkavat kasvaa takaisin muutaman kuukauden kuluessa noin 70 prosentille potilaista. Alopecia areata voi kuitenkin uusiutua tai kroonistua.

Mistä pälvikalju johtuu?

Pälvikaljun perussyytä ei tunneta. Se luokitellaan tulehdukselliseksi autoimmuunisairaudeksi, jossa elimistö muodostaa vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan. Elimistö on siis ikään kuin allerginen itselleen. Pälvikaljun parhaita asiantuntijoita ovatkin ihotautilääkärit.

Pälvikaljua nähdään enemmän potilailla, joilla on myös muita autoimmuunisairauksia kuten atooppinen ihottuma, valkopälvi, kilpirauhasen vajaatoiminta tai keliakia. Myös perintötekijät vaikuttavat taudin esiintymiseen, ja usein pälvikaljua on ollut suvussa. Stressi voi vaikuttaa pälvikaljun puhkeamiseen ja pahenemiseen.

Miten pälvikalju todetaan?

Pälvikalju on yleensä helppo diagnosoida oireiden perusteella. Hiukset irtoavat juurineen, ja iho on kaljuissa kohdissa sileä ja hilseilemätön toisin kuin esimerkiksi sieni-infektioissa. Epävarmoissa tapauksissa voidaan ottaa sieninäytteet.

Aikuisilla alopecia areata voidaan sekoittaa esimerkiksi tali-ihottuman aiheuttamaan hiustenlähtöön, miestyyppiseen kaljuuntumiseen tai hormonaalisista häiriöistä johtuvaan hiustenlähtöön. Yleensä pälvikaljun diagnoosi on kliininen, mutta joissakin tapauksissa voi olla tarpeen poissulkea erotusdiagnooseja tutkimuksilla.

Miten pälvikaljua hoidetaan?

Pälvikaljun yleisin hoitomuoto on paikallisesti levitettävä kortisoniliuos ja -voide. Kortisonia voidaan antaa myös paikallisesti ruiskeena pienehköihin pälviin. Pistoshoito tehdään ihotautilääkärin valvonnassa.

Vaikean alopecian areatan hoidossa käytetään herkistyshoitoja eli immunoterapiaa. Hoito tehoaa joka toisella potilaalla ja tulokset näkyvät tavallisesti 3–4 kuukauden sisällä hoidon aloittamisesta. Hoitoaika vaihtelee muutamista kuukausista vuosiin.

Alopecian areatan hoitoon on vaihtelevin tuloksin kokeiltu myös minoksidiililiuosta, ultraviolettivaloa ja PUVA-valohoitoa.

Alopecia voi vaikuttaa elämänlaatuun ja kuormittaa psyykkisesti. Stressistä ja huolista kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Vertaistuki voi auttaa sairauden eri vaiheissa. Peruukit ja hiuslisäkkeet helpottavat arjessa, ja peruukkeja myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiksi. Peruukkiin voi saada myös maksusitoumuksen.

Ajanvaraus