Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö

Kun syke nousee, hikoiluttaa, lihakset jännittyvät ja mieli tuntuu toivottomalta, kyseessä voi olla ahdistuskohtaus. Ahdistus on normaali ja tarpeellinen reaktio esimerkiksi stressiin, mutta jos ahdistus on läsnä usein ja alkaa hallita elämää, olotilan taltuttamiseksi on olemassa paljon toimivia keinoja.

Varaa aika ahdistukseen perehtyneelle asiantuntijalle verkkoajanvarauksestamme.

Kun jaksaminen on koetuksella, myös Pihlajalinnan Mielen huoli -linja auttaa. Voit soittaa Mielen huoli Mielen huoli -linjalle numeroon 010 312 023 (hinta pvm/mpm). Voit ottaa Mielen huoli -hoitajaan yhteyttä myös chatissa Pihlajalinna Terveyssovelluksen kautta.

Mitä ahdistus on ja mitä oireita se aiheuttaa?

Fyysisesti ahdistus voi aiheuttaa esimerkiksi sykkeen nousua, hikoilua, pahoinvointia, suun kuivumista ja lihasjännitystä. Psyykkisesti ahdistus on tunnetila, johon voi liittyä muun muassa surua, pelkoa, huolta tai häpeää.

Vaikka ahdistus on epämiellyttävää, se on silti tärkeä tunne ja reaktio, jonka tehtävä on pohjimmiltaan varoittaa vaarasta. Jos ahdistus tuntuu kohtuuttoman suurelta tai toistuu usein, se voi kääntyä vaikeaksi, elämää rajoittavaksi asiaksi. Pahimmillaan ahdistus voi ilmetä katastrofiajatuksina, kuolemanpelkona ja täydellisenä hallinnan menettämisen tunteena. Jos ahdistukseen ei saa helpotusta, ahdistuksen pelko voi aiheuttaa itseään ruokkivan kehän.

Mistä ahdistus johtuu?

Ahdistus voi johtua esimerkiksi kuormittavasta elämäntilanteesta, uupumuksesta, akuutista stressireaktiosta tai traumaattisesta kokemuksesta. Ahdistuksen taustalla voi olla myös tunteiden hallinnan vaikeuksia tai liiallista vaativuutta itseä kohtaan. Lisäksi uniongelmat, epäsäännölliset elämäntavat sekä tietyt päihteet ja lääkkeet aiheuttavat ja voimistavat ahdistusta. Ahdistus voi myös olla oire somaattisesta sairaudesta. Lisäksi perinnölliset tekijät vaikuttavat ahdistusalttiuteen.

Useinkaan ahdistukselle ei ole vain yhtä yksittäistä syytä tai laukaisevaa tekijää, vaan olotila on monen tekijän summa. Joku tietty tunne, tapahtuma, muisto tai vaikkapa tietynlainen persoona voi aiheuttaa ahdistusta ilman, että tilanteen tiedostaa edes itse.

Joillakin ahdistusta ilmenee etenkin aamuisin ilman mitään selkeää syytä. Aamuahdistus voi johtua muun muassa nestevajauksesta ja hormonivaihteluista. Jos aamuisin on paljon huoliajatuksia tulevasta päivästä, selkeät rutiinit voivat helpottaa ahdistuksen hallintaa.

Mitä tarkoittaa ahdistuneisuushäiriö?

Kun ahdistus alkaa selkeästi häiritä elämää ja ahdistuksen pelko rajoittaa esimerkiksi sosiaalista kanssakäymistä, kyseessä voi olla oireyhtymä, joka tunnetaan ahdistuneisuushäiriönä. Ahdistuneisuushäiriön voi diagnosoida yleislääkäri tai psykiatriaan erikoistunut lääkäri.

Ahdistuneisuushäiriöitä on erilaisia, ja monilla voi olla samaan aikaan oireita useasta eri ahdistuneisuushäiriöstä. Tavallisia ahdistuneisuushäiriöitä ovat julkisten paikkojen pelko, sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Julkisten paikkojen pelko

Ahdistuneisuushäiriöön liittyy väkijoukkojen, julkisten paikkojen, yksin matkustamisen tai kotoa lähtemisen pelkoa.

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Ahdistuneisuushäiriöön liittyy kohtuutonta pelkoa, epäilyksiä tai arvostelun kohteeksi joutumisen huolta sosiaalisissa tilanteissa tai esimerkiksi julkisissa puhetilanteissa.

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriössä esiintyy toistuvia paniikkikohtauksia, ja huoli niiden uusiutumisesta voi rajoittaa elämää merkittävästi. Paniikkikohtaus on rankka ahdistuskohtaus, johon liittyy usein voimakkaita fyysisiä ja psyykkisiä ahdistusoireita. Oireet alkavat yleensä äkillisesti ja saavuttavat huippunsa kymmenessä minuutissa. Kohtaus helpottaa useimmiten puolessa tunnissa.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön liittyy jatkuvaa huolestuneisuutta ja ahdistusta, jotka eivät kuitenkaan aiheuta varsinaisia ahdistus- tai paniikkikohtauksia. Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä voi seurata masennusta, ja joillakin ahdistuneisuushäiriö ja masennus esiintyvät samanaikaisesti.

Miten ahdistusta hoidetaan?

Ahdistuksen helpottamiseen on olemassa paljon hyväksi havaittuja keinoja. Esimerkiksi fyysinen rasitus voi suunnata mielen pois huoliajatuksista ja vähentää ahdistusta. Myös tietoinen keskittyminen lähiympäristön tapahtumiin auttaa keskittämään ajatukset pois ahdistuksesta. Jos ahdistus iskee ruuhkassa, kokeile laskea kaikki ohiajavat punaiset autot. Lisäksi älyllinen ponnistelu kuten ristisanatehtävät voivat helpottaa ahdistusta. Jos kauppajonossa alkaa ahdistaa, keskity laskemaan päässäsi ostostesi loppusummaa.

Erilaiset hengitysharjoitukset voivat niin ikään helpottaa ahdistusta. Esimerkiksi syvä palleahengitys eli hidas hengitys nenän kautta syvälle vatsaan helpottaa stressiä ja rauhoittaa autonomista hermostoa.

Jotkut saavat ahdistukseen apua myös kylmän tai kuuman vaihtelusta – voit kokeilla esimerkiksi säätää suihkun lämpötilaa joko normaalista kylmempään tai kuumempaan sen mukaan, kumpi auttaa paremmin. Lisäksi esimerkiksi piikkimatot, stressilelut, hieronta ja venyttely sekä chilikaramellit voivat helpottaa ahdistusta.

Ahdistusta voi helpottaa myös elämäntapavalinnoilla. Säännöllinen ruokailurytmi ja hyvä uni vähentävät ahdistuneisuutta. Alkoholi, nikotiini, kofeiini ja muut piristävät aineet voivat pahentaa ahdistusoireita.

Keskusteluapu on tärkeää, jos ahdistus on jatkuvaa ja alkaa hallita elämää. Pihlajalinnasta saat esimerkiksi lyhytterapiaa, jossa asiantuntija auttaa kartoittamaan ahdistavat tilanteet ja etsii kanssasi keinoja niiden muuttamiseen tai sietämiseen. Sopivin terapiamuoto yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön on yleensä kognitiivisesti painottunut terapia ja tarvittaessa psykoterapia. Terapiassa on tärkeää, että hyväksyt ahdistuksen hyödyllisenä osana elämää ja opit pärjäämään sen kanssa sen sijaan, että pakenisit ahdistuksen aiheuttamia tunteita.

Ahdistuksen hoitoon on olemassa myös lääkkeitä. Monet mielialalääkkeet auttavat ahdistuksen tunteisiin, minkä lisäksi ahdistuskohtauksiin on olemassa lukuisia erilaisia kehoa ja mieltä rauhoittavia lääkevalmisteita. Lääkehoidon rinnalla kannattaa jatkaa lääkkeettömiä hoitokeinoja, jotta ahdistus ei pahene tai palaa lääkityksen loputtua.

Mistä saa apua ahdistukseen?

Ahdistuksen oireet voivat olla pelottavia ja hämmentäviä, mutta muista, että tunteesi ja kokemuksesi ovat todellisia ja niitä voidaan hoitaa. Ahdistukseen perehtyneelle asiantuntijalle voit varata ajan verkkoajanvarauksestamme.

Voit myös ottaa yhteyttä Mielen huoli -linjaan Pihlajalinna Terveyssovelluksen chat-palvelussa tai puhelimitse numerossa 010 312 023 (hinta pvm/mpm).

Mielen huoli -linjalla voit keskustella hoitajan kanssa oireistasi ja tuntemuksistasi, ja hoitaja kartoittaa jatkohoitotarpeesi. Voit saada lisäapua tilanteeseesi esimerkiksi lyhytterapiasta, psykiatrisen sairaanhoitajan, psykologin, psykiatrin tai yleislääkärin vastaanotolta.

Mielen hyvinvoinnin asiantuntijapalvelut

Tietoa mielen hyvinvoinnin haasteista

Mielenterveyden häiriöitä voivat olla esimerkiksi ahdistus, mielialaongelmat, masennus, uupumus, stressi, unettomuus ja jaksamisen ongelmat. Tukea on hyvä hakea mahdollisimman varhain.