Käsikirurgia

Käsien alueen vammoja ovat muun muassa kaatumisten seurauksena tai urheillessa syntyneet vammat. Muita yleisiä käsivammoja ovat esimerkiksi tyypillisesti rasituksesta aiheutuvat vammat, kuten hiirikäsi, jännetupentulehdukset ja hermopinteet. Myös nivelrikko voi aiheuttaa kipuja ja jäykkyyttä sormissa.

Käsivammojen ja käden alueen sairauksien hoidon lopputuloksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hoito lähtee oikeille raiteille jo alkuvaiheessa. Kun potilaan käsivammasta saadaan tuoreeltaan kokeneen erikoislääkärin kannanotto, hoidon vaikuttavuus paranee merkitsevästi.

Tapaturmapäivystys
Urheiluklinikka

Golfkyynärpää

Sormien ja ranteen koukistamisen sekä kyynärvarren sisäkierron yhteydessä tuntuva kipu voi johtua golfkyynärpäästä.

Golfkyynärpää on ranteen ja sormien koukistajien kiinnityskohdan tulehdus olkaluun sisäsivunastassa kyynärseudussa. Vaiva alkaa usein poikkeavan tai liiallisen rasituksen seurauksena. Golfkyynärpää voi ilmaantua nimensä mukaisesti golfinpelaajille, mutta vaiva on tuttu myös esimerkiksi tenniksenpelaajille sekä heittolajeja harrastaville.

Oireiden ilmetessä on tärkeää rauhoittaa tilannetta levolla. Myös rannetukea ja tulehduskipulääkettä voi käyttää. Oikeanlaiset venytykset auttavat paranemisessa, joihin saa ohjeuksen Pihlajalinnan käsikirurgilta tai fysioterapeutilta. Tilanteen hieman rauhoituttua aloitetaan kevyet kyynärvarren lihaksia vahvistavat harjoitteet.

Golfkyynärpää paranee yleensä muutamassa kuukaudessa itsestään. Vain harvoissa tapauksissa harkitaan leikkaushoitoa.

Jännetuppitulehdus

Käsien jänteiden ja jänteitä ympäröivien kudosten tulehdukset ovat yleisiä vaivoja. Niiden syynä on usein runsas työhön tai urheiluun liittyvä rasitus.

Tulehdus voi tulla mihin tahansa käden tai ranteen jänteeseen tai jännetuppiin. Tulehdus aiheuttaa kipua, joka tuntuu joko jatkuvasti tai niissä liikkeissä, joihin tulehtunut jänne osallistuu. Kivun lisäksi jänne voi narista, lukkiutua ja napsua. Myös kuumotus ja turvotus on yleistä.

Niin kutsuttu napsusormi esiintyy tyypillisimmin peukalossa, keskisormessa tai nimettömässä keski-ikäisillä naisilla. Vaivaan auttaa useimmiten kortisonipistos, joka voidaan antaa tarvittaessa useamman kerran. Osalla vaiva on sitkeä tai se uusii, jolloin vaihtoehtona on leikkaushoito. Leikkaus tehdään yleensä paikallispuudutuksessa. Käsikirurgi avaa koukistajajänteen jännetupen ahtaan alkuosan ja puhdistaa tarvittaessa jännettä, jos jännekalvo on tulehtunutta.

Myös ranteen koukistajien jännetuppitulehdukset ovat yleisiä. Vaivaa hoidetaan aluksi levolla, rannetuella, tulehduskipulääkkeellä ja fysioterapialla. Käsikirurgi voi tarvittaessa antaa kortisonipistoksen. Jos hoito ei tehoa, harkitaan leikkaushoitoa.

Kämmenen kalvokutistuma

Kämmenen kalvokutistuma eli dupuytrenin kontraktuura on etenevä sidekudossairaus. Tautia esiintyy enemmän iäkkäillä, mutta se ei kuulu normaaliin vanhenemiseen.

Kutistustumassa kämmenen jännekalvo paksuntuu ja lyhenee, mikä vetää sormia koukistukseen. Tauti vaikuttaa yleensä useisiin sormiin ja molempiin käsiin samanaikaisesti. Kutistuma alkaa vähitellen ja jos tauti saa kehittyä useita vuosia, kämmenpohjassa tuntuu paksu ja kireä juoste.

Pihlajalinnan käsikirurgit ovat erikoistuneet kämmenen kalvokutistuman hoitoon. Tautia on mahdollista hoitaa erilaisilla hoitomuodoilla. Yleisin hoito on leikkaus, jossa kutistuma poistetaan. Leikkaushoito on tarpeen, jos vaiva haittaa huomattavasti elämää tai nivelet uhkaavat jäykistyä.

Luudutusleikkaukset

Käden tai ranteen alueen murtuma saattaa luutua virheasentoon. Virheasento, joka aiheuttaa toiminnallista haittaa ja jää kivuliaaksi, voidaan korjata korjausleikkauksella.

Leikkauksessa käsikirurgi katkaisee virheasentoon luutuneen luun ja kiinnittää sen oikeaan asentoon lukkolevyllä, ruuveilla tai piikeillä. Leikkauksessa käytetään usein potilaalta otettua luunsiirrettä tai keinoluuta, joka toimii täytteenä ja edistää luutumista. Käden tai ranteen leikkauskohta suojataan kipsilastalla luutumisen ajaksi.

Rannekanavaoireyhtymä

Käden puutuminen ja pistely voivat olla merkki ääreishermon puristuksesta eli hermon pinteestä. Käden alueella hermopinne kohdistuu useimmiten keskihermoon aiheuttaen rannekanavaoireyhtymän.

Oireena on tavallisimmin puutuminen peukalon, etu- ja keskisormen ja nimettömän alueella. Oireet pahenevat usein öisin. Puutuminen tuntuu siltä kuin veri ei kiertäisi sormissa. Kyseessä ei kuitenkaan ole verenkierron ongelma, vaan sormia hermottavan hermon toiminnan häiriö.

Rannekanavaoireyhtymän syynä voi olla esimerkiksi normaalista poikkeava käsien fyysinen rasitus kuten vasarointi tai suursiivous. Usein pinteeseen ei löydetä mitään yksittäistä syytä.

Mikäli pinteen laukaisijana on poikkeava rasitus, helpoin ja tehokkain hoito on rasituksen vähentäminen. Rannelastojen on todettu helpottavan usein oireita. Mikäli puutuminen jatkuu tai jos sormien tunto on jatkuvasti alentunut, on suositeltava ottaa yhteyttä lääkäriin. Pihlajalinnassa käsikirurgian erikoislääkärit ovat erittäin kokeneita rannekanavaoireyhtymän hoidossa.

Jos muut hoidot eivät auta, on harkittava keskihermon vapauttamista leikkauksessa. Toimenpide tehdään yleensä paikallispuudutuksessa ja sen jälkeen pääsee kotiin samana päivänä. Leikkauksessa varmistetaan, että hermon toiminta palautuu normaaliksi. Ennen leikkauspäätöksen tekemistä tehdään usein hermoratatutkimus (ENMG), jonka avulla selviää myös pinteen vaikeusaste.

Leikkauksessa haavan päälle asetetaan pehmustettu sidos, joka jättää sormet vapaiksi ja sallii sormien kevyen liikuttelun. Ompeleet poistetaan yleensä noin kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Sairausloman pituus riippuu työnkuvasta, mutta sen kesto on esimerkiksi toimistotyössä usein 2–3 viikkoa.

Ranteen ja kyynärvarren murtumat

Tavallisin murtuma kyynärvarressa on värttinäluun alaosan murtuma. Murtuman oireita ovat kova kipu ja turvotus. Ranteessa voi olla myös virheasento. Murtumaa epäiltäessä on aina syytä käydä tarkistuttamassa tilanne lääkärillä. Kädestä otetaan tarvittaessa röntgenkuva.

Värttinäluun murtuma pyritään yleensä vetämään paikalleen ja kipsaamaan paikallispuudutuksessa. Mikäli saavutettu asento on hyvä, kipsiä pidetään noin viisi viikkoa ja tilannetta seurataan kontrolliröntgenkuvin. Tarvittaessa päädytään leikkaukseen, jonka tekee Pihlajalinnan käsikirurgi. Leikkausvaihtoehtoja on useita, joista leikkaava lääkäri valitsee sopivan murtuman tyypin perusteella. Yleisimmin käytetään volaarisia lukkolevyjä. Leikkaus tehdään nukutuksessa tai yläraajapuudutuksessa. Leikkauksen lopuksi käteen asetetaan suojaksi lasta. Joskus murtuman kiinnitys levyllä on niin tukeva, että lastaa ei tarvita.

Jos värttinäluun murtuma on pirstaleinen, siihen liittyy usein kyynärluun poikkilisäkkeen murtuma tai ranteen alueen nivelsidevamma, jotka käsikirurgi tunnistaa röntgenkuvasta. Joskus on tarpeen tehdä myös ranteen tietokonetomografiakuvaus tai ranteen magneettikuvaus. Merkittävä nivelsidevamma voidaan korjata samassa leikkauksessa rannemurtuman kanssa. Joskus nivelsidevamman kiinnitys tehdään ranteen tähystyksessä tai tähystysavusteisesti.

Värttinäluun murtumat paranevat yleensä hyvin. Sormien riittävä liikuttelu ja lastahoidon jälkeinen kuntoutus ovat tärkeitä toipumisen kannalta. Sairausloman pituus vaihtelee 5–8 viikkoon riippuen työnkuvasta ja murtuman tyypistä.

Tenniskyynärpää

Kun kyynärvarren vääntö ulkokiertoon aiheuttaa kipua, voi kyse olla tenniskyynärpäästä.

Tenniskyynärpäähän liittyy usein myös kipu rannetta ja sormia ojentaessa. Tenniskyynärpäässä on kyse ojentajajänteiden kiinnityskohdan tulehduksesta olkaluun ulkosivunastassa kyynärseudussa. Vaiva alkaa usein liiallisen tai tavallisesta poikkeavan rasituksen seurauksena. Kipu voi tuntua pienessäkin rasituksessa.

Oireiden ilmetessä lepo on tärkeää. Lisäksi voi käyttää rannetukea ja tulehduskipulääkettä. Oikeanlaiset venytykset auttavat paranemisessa, joihin saa ohjeuksen Pihlajalinnan käsikirurgilta tai fysioterapeutilta. Tilanteen hieman rauhoituttua aloitetaan kevyet kyynärvarren lihaksia vahvistavat harjoitteet.

Tenniskyynärpää paranee yleensä muutamassa kuukaudessa itsetään. Jos oireet ovat hankalia, eivätkä poistu hoidon avulla, voidaan harkita vaurioituneiden jänteiden leikkausta.